Asiantuntija, laivanrakennus - ammatti ja työ

Laivanrakennuksen asiantuntija osallistuu laivan tai sen järjestelmien suunnitteluun, rakentamiseen ja koeajoon. Työ tehdään telakalla, suunnittelutoimistossa tai konsulttiyrityksessä, ja sen ympärillä toimii kymmeniä alihankkijoita ja eri alojen suunnittelijoita. Iso osa arjesta on monialaista koordinointia: teräsrunko, kone- ja sähköjärjestelmät, sisustus ja LVI etenevät yhtä aikaa, mutta eri vaiheissa.

Lyhyesti

Laivanrakennuksen asiantuntija toimii suunnittelijana, projektipäällikkönä tai teknisenä asiantuntijana telakalla tai suunnittelutoimistossa. Tehtävät kattavat rungon, järjestelmien tai sisustuksen suunnittelua, projektinhallintaa, alihankkijoiden ohjausta ja luokituslaitosten (DNV, Bureau Veritas, Lloyd's Register) hyväksyntäprosessien valmistelua. Pohjana on yleensä DI tai insinööri konetekniikasta, meritekniikasta tai laivanrakennustekniikasta, ja kokemus telakalta tai meriteollisuudesta. Suomessa työpaikkoja on erityisesti Turussa, Raumalla ja Helsingissä.

Työn arki

Suunnitteluvaiheessa työ pyörii 3D-malleissa: AutoCAD, AVEVA Marine, NAPA tai Ship Constructor. Asiantuntija piirtää, mitoittaa, tarkistaa ja päivittää oman vastuualueensa malleja sen mukaan, miten muut tiimit etenevät. Yhden putken siirto voi vaatia kymmenen muun komponentin uudelleenmitoittamista.

Telakkavaiheessa asiantuntija käy lohkotuotannossa ja kokoonpanossa katsomassa, että suunnitelma toteutuu kentällä. Hitsaaja kysyy, mahtuuko putki kaarteeseen; ulkomainen alihankkija pyytää selvennystä englanniksi; työnjohto haluaa muutoksen sähköistykseen. Päiviin tulee lisäksi suunnitelmamuutoksia, kun alkuperäinen ratkaisu ei toimi käytännössä.

Loppuvaiheessa työ siirtyy koeajoihin, järjestelmien testaukseen ja luokituslaitoksen tarkastuksiin. Dokumentaatio luokitukseen on iso urakka: kaikki muutokset, kalibroinnit ja koetulokset on kirjattava ja toimitettava DNV:n tai Lloyd'sin tarkastajalle.

Kenelle työ sopii

Työ sopii ihmiselle, joka pitää sekä konkretiasta että monimutkaisuudesta. Laiva on yksi suurimpia rakennuksia, joita yksittäinen tiimi rakentaa, ja siellä yhdistyy mekaniikka, sähkö, elektroniikka, pneumatiikka, putkitus ja sisustus. Kokonaisuuden hahmottaminen ja kyky kommunikoida eri ammattikuntien kanssa ovat välttämättömiä.

Englanti on käytännössä työkieli. Telakalla työskentelee kansainvälisiä alihankkijoita, ja luokituslaitosten dokumentaatio on englanniksi. Tilauslaivanrakennuksen aikataulut ovat tiukkoja, ja kykyä työskennellä paineen alla tarvitaan.

Osaaminen, koulutus ja luvat

Tehtävässä yleensä edellytetään tai katsotaan eduksi:

DI tai insinööri (kone-, meri-, laivanrakennus- tai prosessitekniikka)
3D-suunnitteluohjelmistojen hallinta (AutoCAD, AVEVA Marine, NAPA, Ship Constructor, SolidWorks)
meriluokituslaitosten (DNV, Bureau Veritas, Lloyd's Register) sääntöjen tuntemus
IMO-, SOLAS- ja MARPOL-säädösten tuntemus
englannin sujuva työkielitaito
kokemus projektinhallinnasta tai PROII/PRINCE2-tyyppisistä menetelmistä etu

Telakalla tarvitaan lisäksi henkilökohtaiset suojavarusteet ja yleensä työturvallisuuskortti.

Työympäristöt

Suomessa merkittävimmät telakat ovat Meyer Turku (loistoristeilijät), Rauma Marine Constructions (autolautat ja erityisalukset) ja Helsingin telakka (Helsinki Shipyard, jäänmurtajat). Lisäksi suunnittelutoimistoja ja konsulttiyrityksiä on Turun, Rauman ja pääkaupunkiseudun alueella (esim. Elomatic, Foreship, Deltamarin).

Telakkaympäristö eroaa toimistoympäristöstä: melu, korkeus, hitsaussavu, kylmyys talvella ja paine kun aluksen luovutuspäivämäärä lähestyy. Suunnittelutoimistossa työ on rauhallisempaa ja näyttöpäätekeskeisempää, mutta ilman telakkavaiheen kosketusta kokonaiskuva voi jäädä kapeaksi.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa

Hakemuksessa kannattaa kertoa konkreettisesti:

millaisia laivoja olet ollut suunnittelemassa tai rakentamassa (risteilijä, autolautta, jäänmurtaja, sotalaiva, työvene)
minkä järjestelmän tai osan vastuussa olit (runko, koneisto, putkitukset, sähkö, sisustus)
kuinka iso projekti oli (telakkahinta, miehistön koko, kestoaika)
mitä CAD-ohjelmistoja ja PDM/PLM-järjestelmiä käytit
yhteistyö luokituslaitosten kanssa: mitä dokumentteja olet laatinut tai esittänyt

Jos siirryt rakennusalalta tai muusta teollisuudesta meriteollisuuteen, korosta projektinhallinnan, monialaisen koordinoinnin ja standardien tuntemusta.

Palkka ja työehdot

Meriteollisuudessa noudatetaan Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusta tai vastaavaa. Asiantuntijatason palkkataso on kilpailukykyinen, ja kokeneet projektipäälliköt sekä erikoisosaajat ansaitsevat selvästi keskimääräistä enemmän. Kansainvälisiin projekteihin liittyy usein matkustamista, joka vaikuttaa työehtoihin.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä

Avoimia paikkoja kannattaa seurata telakoiden omilta sivuilta (Meyer Turku, RMC, Helsinki Shipyard) ja meriteollisuuden suunnittelutoimistoilta (Elomatic, Foreship, Deltamarin, AFRY, Sweco). Meriteollisuus ry:n tilaisuudet ja Aalto-yliopiston merenkulun seminaarit ovat hyviä verkostoitumispaikkoja.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on laivanrakennusinsinöörillä ja meritekniikan asiantuntijalla?

Laivanrakennusinsinööri keskittyy yleensä rungon ja rakenteen suunnitteluun, meritekniikan asiantuntija laajemmin järjestelmiin (koneisto, sähkö, automaatio). Käytännössä rajat menevät sekaisin, ja monessa työpaikassa tehtävänkuva yhdistää näitä.

Tarvitaanko luokituslaitoskokemusta heti aluksi?

Ei välttämättä. Junioriasiantuntijana opit luokituslaitosten käytännöt projektin myötä. Vakavan vastuun (esim. luokituslaitoshyväksyntien valmistelu) tehtävässä kokemusta odotetaan.

Onko työ liikkuvaa?

Vaihtelee tehtävästä. Telakka-asiantuntija on pääosin kotimaassa, mutta voi käydä kansainvälisillä kongresseilla, tehdaskäynneillä Saksassa, Italiassa tai Norjassa, ja luovutusvaiheissa aluksen mukana koeajoissa. Suunnittelutoimistossa työ on usein paikallaan tehtävää.

Mitkä ohjelmistot kannattaa opetella?

AutoCAD ja AVEVA Marine ovat laajalti käytössä. NAPA on suomalaisen NAPA Oy:n ohjelmisto, joka on käytössä monissa maailman telakoissa. Lisäksi Excel ja PDM-järjestelmät (esim. Aras, Teamcenter) ovat osa arkea.

Miltä alan tulevaisuus näyttää?

Suomi on erikoistunut vaativiin alustyyppeihin (loistoristeilijät, jäänmurtajat, monitoimialukset). Tilauskanta vaihtelee suhdanteiden mukaan, mutta osaamiselle on ollut kysyntää myös taantumavuosina, sillä telakat ovat maailmanlaajuisia.