Eläinlääketieteen tutkija - ammatti ja työ

Eläinlääketieteen tutkija työskentelee eläintautien, elintarvikehygienian ja eläinten hyvinvoinnin kysymysten parissa laboratoriossa, kentällä tai akateemisessa ympäristössä. Klinikan vauhdista poiketen arki rakentuu tutkimussuunnitelmista, näytteistä, julkaisuprosesseista ja viranomaisyhteistyöstä.

Lyhyesti

Eläinlääketieteen tutkija tekee tutkimusta eläintaudeista, zoonooseista, elintarviketurvallisuudesta, eläinten hyvinvoinnista tai eläinlääketieteellisistä hoitomenetelmistä. Tehtäviin kuuluu tutkimussuunnitelmien laatiminen, eettisten lupien hakeminen, näytteiden kerääminen ja analysointi, datan käsittely, julkaisujen kirjoittaminen ja apurahojen hakeminen. Päätyöpaikkoja ovat Helsingin yliopiston tiedekunta, Ruokavirasto, THL ja lääkeyhtiöt. Avoimet paikat näkyvät työnhaun tietopankissa.

Millaista työtä eläinlääketieteen tutkija tekee?

Eläinlääketieteen tutkijan päivä rakentuu tutkimusprojektien ympärille: yhdessä vaiheessa kerätään näytteitä tilakäynneillä tai klinikalla, toisessa työskennellään laboratoriossa (PCR, serologia, mikrobiologia, histopatologia), kolmannessa analysoidaan dataa ja kirjoitetaan käsikirjoituksia. Lisäksi tehtävään kuuluu opetusta, ohjausta jatko-opiskelijoille, viranomaisraportointia ja konferenssiesiintymisiä.

Hakuilmoitukset eroavat sen mukaan, painottuuko tehtävä peruseläinlääketieteeseen, eläinten infektiotauteihin, elintarvikkeiden mikrobiologiaan, ympäristöterveyteen, kalataudeihin tai laboratorioeläintieteeseen. Yhdessä tehtävässä työ on hankerahoitteista määräaikaista tutkimusta, toisessa viranomaiskäyttöistä riskinarviointia, kolmannessa diagnostiikan kehittämistä laboratoriossa.

Ilmoituksesta kannattaa tarkistaa:

onko kyseessä määräaikainen tutkimushanke vai vakituinen virka
millaista tutkimusosaamista painotetaan (epidemiologia, mikrobiologia, molekyylibiologia, eläinten käyttäytymistiede)
kuuluuko työhön eläinkokeita ja niiden eettisiä hyväksyntöjä
vaaditaanko tohtorintutkintoa, post doc -kokemusta tai tiettyjen menetelmien hallintaa

Kenelle työ sopii?

Tehtävä sopii hakijalle, joka pitää pitkäjänteisestä tutkimustyöstä, tieteellisestä kirjoittamisesta ja hankerahoituksen hakemisesta. Tutkijan arki on usein epätasaista – välillä rauhallista analyysityötä, välillä intensiivisiä kenttä- tai laboratoriojaksoja. Vahva metodien hallinta, kärsivällisyys datan kanssa ja kyky toimia kansainvälisissä tutkimusryhmissä auttavat tehtävässä menestymisessä.

Osaaminen, koulutus ja luvat

Pohjana on tavallisesti eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto. Tutkijatehtävissä edellytetään yleensä myös tohtorintutkintoa tai sen tekemistä. Eläinlääkärin laillistus on usein kysytty, vaikka työ olisi tutkimuspainotteista. Erityismenetelmistä eduksi ovat PCR ja qPCR, sekvensointi, virologinen ja bakteriologinen diagnostiikka, patologia, biostatistiikka ja R- tai Python-pohjainen data-analyysi. Eläinkoetyössä tarvitaan FELASA-pätevyys.

Missä työympäristöissä eläinlääketieteen tutkija työskentelee?

Eläinlääketieteen tutkijoita työskentelee Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa, Ruokavirastossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa, lääkeyhtiöissä, eläinrokoteyrityksissä, biotekniikkayrityksissä ja kansainvälisissä tutkimuskonsortioissa. Työtä voi tehdä myös EU- tai WHO-rahoitteisissa hankkeissa.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?

Kerro tutkimusalueesi, käyttämäsi menetelmät ja keskeisimmät julkaisusi. Avaa konkreettisesti omaa rooliasi hankkeissa: olitko vastuussa tutkimussuunnitelmasta, näytteenotosta, laboratoriotyöstä, data-analyysistä vai julkaisun kirjoittamisesta? Hakemukseen kannattaa liittää CV ja julkaisuluettelo, mutta itse hakukirjeessä nostetaan esiin näkyvimmät saavutukset, rahoitukset ja yhteistyöverkostot.

Palkka ja työehdot

Yliopistoissa palkkaus määräytyy yliopistojen palkkausjärjestelmän (YPJ) tutkimus- ja opetushenkilöstön taulukon mukaan vaativuus- ja suoritusarvioinnin pohjalta. Valtion tutkimuslaitoksissa noudatetaan valtion virka- ja työehtosopimusta. Tehtävät ovat usein määräaikaisia ja sidoksissa hankerahoitukseen. Avoimet tutkijaroolit ja eläinlääketieteen viranomaistehtävät löytyvät työpaikat-osiosta.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä?

Vertaa eläinlääketieteen tutkijan tehtäviä muiden bio- ja terveystieteiden tutkijaroolien kanssa: mikrobiologin, molekyylibiologin, epidemiologin ja patologin tehtävissä toistuvat samat menetelmät, mutta tutkimuskohde vaihtelee. Sijainnin perusteella voit jatkaa kuntasivuille ja tutkia, missä yliopisto- ja tutkimuslaitokset toimivat.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eläinlääketieteen tutkija tekee päivän aikana?

Tutkija työskentelee tutkimusprojekteissa: kerää ja analysoi näytteitä, käsittelee dataa, kirjoittaa käsikirjoituksia ja apurahahakemuksia, opettaa tai ohjaa opiskelijoita. Päivärytmi vaihtelee laboratoriotyöstä kirjoituspöytätyöhön ja kenttäkäynteihin.

Tarvitaanko eläinlääketieteen tutkijan tehtävään tohtorintutkintoa?

Useimmissa tutkijatehtävissä edellytetään tohtorintutkintoa tai sen tekemistä. Tohtorikoulutettavalle riittää tavallisesti eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto ja tutkimusaihe.

Onko työ määräaikaista?

Tutkijatehtävät ovat usein hankerahoitteisia ja siten määräaikaisia. Vakituisia tehtäviä on vähän, esimerkiksi yliopiston tenure track -urapolulla tai tutkimuslaitosten erikoistutkijoiden tehtävissä.

Mitä menetelmiä työssä yleensä käytetään?

Tavallisia ovat PCR ja qPCR, sekvensointi, virologinen ja bakteriologinen diagnostiikka, histopatologia, eläinten käyttäytymistutkimus, biostatistiikka ja R- tai Python-pohjainen data-analyysi.

Kannattaako tehtävää verrata muihin ammatteihin?

Kyllä. Mikrobiologin, molekyylibiologin, epidemiologin ja kliinisen eläinlääkärin tehtäviä kannattaa katsoa rinnakkain, koska niissä tutkimustyön ja kliinisen työn osuus vaihtelee.