Kiinteistöarvioija - ammatti, työnkuva ja työnhaku
Kiinteistöarvioija ja vahinkotarkastaja: kosteusmittauksia, vesivahinkojen arviointia, raportointia ja sidosryhmätyötä.
Kiinteistöarvioijan ja vahinkotarkastajan päivä rakentuu kohdekäyntien, mittausten ja raporttien ympärille. Kosteusvauriot, vesivahingot ja palon jäljet kartoitetaan paikan päällä, ja löydökset käännetään dokumentiksi, jonka pohjalta vakuutusyhtiö tai isännöitsijä tekee päätöksensä. Sama nimike voi tarkoittaa vakuutusyhtiön sopimuskumppania, itsenäistä konsulttia tai osaa rakennusliikkeen tarkastustiimiä.
Lyhyesti
Kiinteistöarvioija tarkastaa vahinkokohteita, mittaa kosteus- ja muita vaurioita ja kirjoittaa arviointiraportit, joiden perusteella korjaus- tai korvauspäätökset tehdään. Työ on liikkuvaa: kohteita kierretään autolla, ja toimistolla aikaa menee raportointiin ja yhteydenpitoon vakuutusyhtiöiden, asiakkaiden ja urakoitsijoiden kanssa. Tausta on tyypillisesti rakennustekniikan tai LVI-alan koulutuksesta, ja VTT-sertifioitu kosteudenmittaaja -pätevyys arvostetaan.
Mitä työ sisältää?
Tavallinen päivä alkaa kohdejonosta: aamu kuluu yhdessä tai kahdessa kohteessa mittaamassa rakenteita, valokuvaamassa vaurioita ja kuulemassa asiakasta. Iltapäivä on usein toimistotyötä, jossa raportit kirjoitetaan, valokuvat liitetään ja korjausehdotukset jäsennetään. Vesivahingot, kosteusvauriot ja vuotokohtien paikannus ovat työn ydintä, mutta tehtäviin voi kuulua myös palovahinkojen arviointia ja kuntotarkastuksia kiinteistökaupan yhteydessä.
Vakuutusyhtiön sopimuskumppanina työn tahti on tiivis ja standardoitu: kohteita käydään läpi monta päivässä, ja raporttipohjat ohjaavat dokumentointia. Itsenäinen konsultti voi keskittyä laajempiin kuntotutkimuksiin ja viettää saman kohteen parissa useamman päivän.
- selvitä, painottuuko tehtävä vahinkotarkastukseen, kuntotutkimukseen vai molempiin
- tarkista vaadittavat sertifikaatit (VTT-sertifioitu kosteudenmittaaja, FISE)
- huomioi liikkuvan työn osuus ja oman auton tarve
- kysy raportointijärjestelmistä ja siitä, kuinka monta kohdetta päivässä on tavoite
Kenelle työ sopii?
Työ sopii ihmiselle, joka pitää käytännön rakennustekniikasta ja osaa pukea havaintonsa selkeään kirjalliseen muotoon. Tarvitaan tarkkaa silmää, kärsivällisyyttä asiakaskohtaamisissa (kohteessa on usein järkyttynyt tai turhautunut omistaja) ja kykyä pysyä neutraalina, kun rakennusliike, vakuutusyhtiö ja asukas vetävät eri suuntiin. Myös fyysistä joustavuutta tarvitaan: ahtaisiin tiloihin kiipeämistä, työskentelyä polvillaan ja painavien mittalaitteiden kuljettamista.
Osaaminen, koulutus ja luvat
Yleisin pohja on rakennusalan, talotekniikan tai LVI-alan tutkinto AMK- tai ammatillisella tasolla. VTT-sertifioitu kosteudenmittaaja -pätevyys on usein vaadittu kosteus- ja vesivahinkokohteissa, ja FISE-pätevyydet voivat olla edellytys laajemmille kuntotutkimuksille. B-ajokortti ja oma auto ovat lähes aina pakollisia. Aiempi kokemus rakennustyömaalta tai talotekniikasta nopeuttaa perehtymistä, koska kohteessa pitää tunnistaa, miten rakenteet on tehty.
Työympäristöt
Vahinkotarkastajia työllistävät vakuutusyhtiöt sopimuskumppaneidensa kautta, kuivaus- ja vahinkosaneerausyritykset (kuten Polygon, Polygonkauppa-tyyppiset toimijat), kuntotutkimusyritykset ja isännöintialan toimijat. Tampere ja Turku nousevat aineistossa esiin alueina, joilla rakennusalan ja korjausrakentamisen aktiivisuus tuo kysyntää. Helsingin seudulla pääpaino on usein vakituisissa työsuhteissa.
Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?
Kerro konkreettisesti, millaisia kohteita olet käsitellyt: rivitalon vesivahinko, kerrostalon kylpyhuoneen kosteusvaurio, omakotitalon kuntotarkastus. Mainitse mittalaitteet (esim. piikkimittari, pintakosteusmittari, lämpökamera) ja raportointiohjelmistot, joita olet käyttänyt. Vakuutusyhtiöllä haettaessa korosta tahtia ja standardoidun raportin tuottamista; konsulttitoimistossa korosta itsenäistä päätöksentekoa ja asiakaskohtaamista. Jos tulet rakennustyömaalta, sanoita rakennetekninen tuntemus ja kyky tunnistaa vaurion alkulähde.
Palkka ja työehdot
Palkkaus perustuu yleensä tekniseen toimihenkilösopimukseen tai rakennusalan työehtosopimukseen. Vahinkotarkastajille tarjotaan usein peruspalkkaa täydentäviä suorituspalkkioita kohdemäärän tai laadun perusteella. Auto-, puhelin- ja laite-edut ovat tavallisia, koska työ on liikkuvaa. Jos ilmoituksessa ei mainita palkkahaarukkaa, kysy palkkamalli (kiinteä, provisio, kohdepalkkio) jo ensimmäisessä haastattelussa.
Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä?
Päätä, kiinnostaako sinua nopeatempoinen vahinkotarkastus vai laajempi kuntotutkimus. Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppanit etsivät jatkuvasti tarkastajia, ja kuivausyrityksissä kynnys aloittaa on usein matalampi kuin itsenäisessä konsultoinnissa. Vertaa avoimia paikkoja työpaikkalistauksessa ja katso, missä kaupungeissa kysyntä on suurinta.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä eroa on kiinteistöarvioijalla ja vahinkotarkastajalla?
Vahinkotarkastaja keskittyy tapahtuneisiin vahinkoihin (vesivahinko, palo, myrsky) ja arvioi korjaustarpeen vakuutusyhtiölle. Kiinteistöarvioija voi tarkastella laajemmin rakennuksen kuntoa esimerkiksi kaupan tai isännöinnin tarpeisiin. Tehtävät menevät usein päällekkäin samalla työnantajalla.
Tarvitseeko olla VTT-sertifioitu kosteudenmittaaja?
Kosteus- ja vesivahinkojen tarkastuksissa sertifikaatti on usein vaadittu, ja monet työnantajat tukevat sen suorittamista työsuhteen alussa. Pelkkien vauriokartoitusten tekoon perustasolla sertifikaatti ei aina ole pakollinen.
Onko työ liikkuvaa?
Lähes aina. Kohteita kierretään autolla, ja päivän aikana saatetaan käydä useassa eri osoitteessa. Toimistopäiviä on raporttiruuhkien tasaamiseksi.
Voiko alalle päästä rakennustyömaalta?
Kyllä, etenkin jos sinulla on kokemusta märkätilojen rakentamisesta, vesieristyksistä tai LVI-asennuksista. Vahinkotarkastajan ymmärrys rakenteista syvenee, kun pohjalla on käsillä tekemistä.