Tietoliikennejärjestelmän teknikko - ammatti ja työ
Tietoliikennejärjestelmän teknikko asentaa, ylläpitää ja korjaa tietoliikenneverkkoja operaattoreille ja yrityksille. Sivulla työn arki ja työnhaku.
Tietoliikennejärjestelmän teknikko pitää huolen siitä, että puhelu kulkee, mobiilidata pelaa ja kuituyhteys taloyhtiöön toimii. Käytännön arki on valokuitujen hitsausta, tukiasemien asennusta, IP-reitittimien konfigurointia, vianetsintää ja asiakaskäyntejä. Suomessa työnantajia ovat operaattorit, urakointiyritykset ja kuntien teknisten palveluiden organisaatiot, jotka rakentavat ja ylläpitävät verkkoja Telialle, Elisalle ja DNA:lle.
Lyhyesti
Roolit jakautuvat karkeasti kenttätyöhön (asennukset, kytkennät, vianpaikannus, kuidun hitsaus, mittaukset) ja keskuksissa tehtävään konfigurointi- ja valvontatyöhön (Cisco-, Juniper- ja Nokia-laitteet). Sama nimike voi tarkoittaa rivimiestä asentajatiimissä tai NOC-keskuksen päivystäjää. Tausta on tyypillisesti tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, ICT-asentajan tutkinto tai insinööri (AMK), ja sähkötyöturvallisuus (SFS 6002), tieturva 1 sekä työturvallisuuskortti vaaditaan lähes jokaisella työnantajalla. Ammatti kuuluu Avoimet.fi:n kategoriaan IT- ja teknologia-ala, ja avoimet paikat näkyvät työnhaun tietopankissa.
Työn arki
Kenttätehtävässä päivä alkaa työmääräyksen lukemisella: minne mennään, mitä asennetaan ja mihin aikaan asiakas on kotona. Tyypillinen keikka on kuidun pääterasian asentaminen, modeemin käyttöönotto ja yhteyden mittaus optisella tehomittarilla ja OTDR:llä. Tukiasemapuolella asennetaan antenneja masto- ja kattorakenteisiin, jolloin työturvallisuus ja korkealla työskentelyn kortit korostuvat. Verkkokeskuksessa työ on Cisco-, Juniper- tai Nokia-laitteiden konfigurointia CLI:llä, vianpaikannusta lokeista ja muutostöiden ajoa muutosikkunoissa. Päivystysvuoroja on operaattorityössä lähes aina.
Kenelle työ sopii
Sopii teknisesti orientoituneelle, joka pitää käytännön käsillä tekemisestä ja vianetsinnästä. Asentajalla pitää olla valmius liikkua autolla pitkin maakuntaa ja työskennellä yksin asiakkaan luona. Verkkopuolella tarvitaan systemaattisuutta, dokumentointitarkkuutta ja kykyä lukea englanninkielistä laitedokumentaatiota.
Osaaminen, koulutus ja luvat
Tyypillinen tausta on tieto- ja tietoliikennetekniikan ammattitutkinto, ICT-asentajan tutkinto tai tietoliikennetekniikan insinööri (AMK). Kenttätyössä B-luokan ajokortti on käytännössä pakollinen, ja sähkötyöturvallisuus (SFS 6002), tieturva 1 sekä työturvallisuuskortti vaaditaan lähes jokaisella työnantajalla. Antennimastoissa työskenneltäessä korkealla työskentelyn koulutus ja putoamissuojakortti ovat välttämättömät. Verkkopuolella sertifikaatit kuten Cisco CCNA/CCNP, Juniper JNCIA ja erilaiset operaattorikohtaiset koulutukset auttavat. Englannin kielitaito on käytännön edellytys.
Työympäristöt
Operaattorit Telia Finland, Elisa ja DNA palkkaavat sekä omiin tiimeihinsä että alihankkijoiden kautta. Suuria urakoitsijoita ovat Eltel, Empower, Caverion, Relacom ja Versowood. Kuntien valokuituverkkoja rakentavat osuuskunnat (esim. Kaisanet, Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus) ja kunnalliset energiayhtiöt (esim. Tampereen Sähkölaitos, Lahti Energia). Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus, Erillisverkot ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom palkkaavat erikoisrooleihin. Etätyö on mahdollista NOC-tehtävissä, kenttätyö taas on pääosin paikan päällä.
Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa
Konkretia ratkaisee. Kerro, montako kuituliitäntää olet hitsannut, mitä laitteita olet konfiguroinut ja millä alueilla olet liikkunut. Mainitse työturvallisuuskortit ja erikoisluvat, kuten korkealla työskentelyn pätevyys ja sähkötyöturvallisuus. Jos sinulla on omaa kotilab-osaamista (pfSense, MikroTik, OpenWrt, Linux-palvelimet), sanoita se: harrastustausta käännetään hyvin operaattorityöhön. Vianetsintätarina – miten paikallistit todellisen ongelman, mistä tiedonsiirto katkesi – on vaikuttavin näyte.
Palkka ja työehdot
Operaattori- ja ICT-yrityksissä noudatetaan ICT-alan TES:ää (PALTA/Tietoala). Urakoitsijoissa palkkaus voi tulla Sähköalojen TES:stä tai Teknologiateollisuuden TES:stä. Päivystyskorvaukset, matkakorvaukset, ilta- ja viikonloppulisät ovat keskeinen osa ansiota kenttätyössä. Useimmat työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia, mutta määräaikaisia projektipaikkoja on rakennusvaiheessa.
Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä
Etsi avoimia paikkoja työpaikkasivulta hakusanoilla "kuituasentaja", "tietoliikenneasentaja", "verkkoinsinööri" ja "NOC-päivystäjä". Vertaa lähekkäisiä rooleja: Ohjelmistokehittäjä, ICT-teknikko ja Verkko-oppimisympäristön suunnittelija. Tehtäviä on eniten Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö olla insinöörin tutkinto?
Ei. Asentajan tehtäviin pääsee toisen asteen tutkinnolla tai ICT-asentajan ammattitutkinnolla. Insinööritutkintoa odotetaan suunnittelu- ja vaativissa konfigurointitehtävissä.
Onko työ paljon matkustamista?
Kenttäteknikon työssä kyllä. Päivän aikana ajetaan 100–300 km, ja työvuoro kuluu pitkälti autossa ja asiakkaan luona. NOC-puolella matkustamista on vähän.
Onko vuorotyötä?
Operaattorin verkkovalvonnassa on 24/7-päivystys. Kenttätyössä päivätyö on yleisin, mutta päivystysrenkaisiin kuuluminen on tavallista.
Onko työllä tulevaisuutta?
5G-verkkojen rakentaminen jatkuu, valokuituyhteydet leviävät edelleen taajamiin ja datakeskukset tuovat uusia tehtäviä. Automaatio vähentää rutiinityötä, mutta fyysisille asennustöille ja vianpaikannukselle on jatkuva tarve.