Toimitussihteeri - ammatti, työnkuva ja työnhaku

Toimitussihteeri on lehden tai verkkomedian sisällön kapellimestari: hän aikatauluttaa jutut, varmistaa että kuvat ja taitto ovat paikoillaan ja että numero tai julkaisupäivä lähtee ajallaan. Suomalaisessa mediakentässä rooli löytyy niin Helsingin Sanomien ja Iltalehden kaltaisista päivälehdistä kuin pienempien aikakauslehtien (Apu, Suomen Kuvalehti) ja ammattiliittojen jäsenlehtien toimituksista.

Lyhyesti

Toimitussihteeri kuuluu Avoimet.fi:n hakemistossa kategoriaan Toimisto, talous ja hallinto, vaikka työ painottuu media-alalle: aikatauluttaa jutut, valvoo juttuvirtaa, oikolukee ja varmistaa numeron lähdön ajallaan. Käytössä ovat toimitusjärjestelmät (WoodWing, Newspilot, Anygraaf Doris) ja Adobe InDesign. Tehtävänimike kattaa myös järjestöjen viestintätoimistojen koordinaattorit ja kustantamoiden tuottajat. Tausta on tyypillisesti journalistiikan, viestinnän tai kotimaisen kirjallisuuden korkeakoulututkinto. Avoimet paikat näkyvät työnhaun tietopankissa.

Työn arki

Päivä alkaa usein toimituspalaverilla, jossa käydään läpi viikon tai numeron juttulista, kuvitukset ja kansiehdotukset. Toimitussihteeri pitää listaa siitä, mikä juttu on missäkin vaiheessa: keneltä odotetaan tekstiä, kuka oikolukee, milloin taittaja saa aineiston. Käytössä on yleensä toimitusjärjestelmä kuten WoodWing, Newspilot tai Anygraaf Doris, taittotyössä Adobe InDesign ja kuvankäsittelyssä Photoshop. Verkkopuolella sisällönhallinta hoituu Drupalilla, WordPressillä tai talon omalla julkaisualustalla. Painopäivänä työrytmi tiivistyy: oikoluvut, otsikoiden hiominen ja viime hetken kuvavalinnat tehdään deadlinen pakottamana.

Kenelle työ sopii

Tehtävä sopii hakijalle, joka pitää järjestyksen monen liikkuvan osan yli. Tarkkasilmäisyys oikolukutilanteissa, suomen kielen vahva taju ja kyky toimia paineen alla ovat kovaa valuuttaa. Hyvä toimitussihteeri ei ole vain hallinnoija - hän osaa myös ehdottaa parempaa otsikkoa, huomata kuvituksen aukon ja sanoa freelancerille, että juttu kaipaa vielä yhden lähteen.

Osaaminen, koulutus ja luvat

Tyypillinen tausta on journalistiikan, viestinnän tai kotimaisen kirjallisuuden korkeakoulututkinto Tampereen yliopistosta, Jyväskylän yliopistosta tai Haaga-Heliasta. Käytännössä rekrytoijat painavat kovinta vaakaan kokemuksen: aiempi työ toimittajana, taittajana tai verkkotuottajana on lähes välttämätön. Kielitaidossa suomi on äidinkielen tasoa, ruotsi tai englanti on usein hyödyksi etenkin kustantamoissa ja kansainvälisissä lehdissä. Erillisiä viranomaislupia tehtävä ei vaadi.

Työympäristöt

Suomen suurimmat työnantajat ovat Sanoma Media Finland, Alma Media, Otavamedia, A-lehdet, Yle ja Keskisuomalainen-konserni. Lisäksi ammattiliittojen lehdet (Tehy-lehti, Akavalainen, Opettaja-lehti) sekä tieteelliset kustantamot (Duodecim, SKS) palkkaavat toimitussihteereitä. Työ on enimmäkseen toimistotyötä, mutta etätyö on alalla vakiintunut - useimmissa taloissa kaksi tai kolme lähipäivää viikossa on tyypillinen järjestely.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa

Listaa konkreettisesti, mitä julkaisuja olet ollut tekemässä ja mikä oli oma osuutesi: olitko vastuussa juttuvirran aikatauluttamisesta, taittosuunnitelmasta vai oikoluvusta. Nimeä järjestelmät, joita olet käyttänyt (esim. WoodWing, InDesign, WordPress) - rekrytoijat suodattavat hakemuksia näiden mukaan. Lyhyt esimerkki kriisitilanteesta - juttu romahti deadlinea edeltävänä päivänä, ja näin pelastimme numeron - kertoo enemmän kuin yleinen luonnehdinta paineensietokyvystä. Liitä portfolio tai linkki muutamaan numeroon, joiden parissa olet työskennellyt.

Palkka ja työehdot

Kustannusalalla noudatetaan Medialiiton ja Suomen Journalistiliiton solmimaa toimittajien työehtosopimusta tai kustannustoimittajien sopimusta. Yle:llä on oma talokohtainen sopimus. Palkkaan vaikuttavat vaativuusryhmä, kokemuslisät ja mahdolliset esimieslisät. Iltatyö ja viikonlopputyö, esimerkiksi sanomalehden yövuoroissa, kerryttävät erillisiä lisiä. Kustannusalan paineet työsuhdeturvalle ovat olleet kovat 2010-luvulta lähtien, mikä kannattaa pitää mielessä haussa.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä

Vertaa lähitehtäviä: toimittaja, tiedottaja ja verkkotoimittaja ovat luontevia rinnakkaisia rooleja. Avoimet paikat löytyvät /tyopaikat/ -sivulta. Jos sijainti rajaa hakua, useimmat suuret toimitukset ovat pääkaupunkiseudulla.

Usein kysytyt kysymykset

Eroaako toimitussihteeri päätoimittajasta?

Kyllä. Päätoimittaja vastaa lehden linjasta ja sisällöllisistä päätöksistä. Toimitussihteeri vastaa siitä, että suunniteltu sisältö valmistuu ajallaan ja teknisesti oikein. Käytännössä työparit tekevät tiivistä yhteistyötä.

Pitääkö osata taittaa?

Pienemmissä lehdissä taitto on usein osa tehtävää. Suuremmissa taloissa on erilliset taittajat, mutta toimitussihteerin pitää silti hallita InDesign sen verran, että voi tarkistaa palstoja ja tehdä pieniä korjauksia.

Onko ala kasvava vai supistuva?

Painettujen lehtien levikit ovat laskeneet, mutta verkkomediassa ja monikanavajulkaisussa toimitussihteerin kaltaiselle koordinoivalle roolille on edelleen tilausta. Nimike voi vain vaihtua: tuottaja, sisältöpäällikkö tai julkaisukoordinaattori.

Voiko alalle päästä ilman journalistiikan tutkintoa?

Voi, jos näytöt ovat kunnossa. Moni on edennyt kustannustoimittajan, harjoittelijan tai freelancerin reittiä. Suomen Journalistiliitto kuitenkin toimii pääosin koulutettujen ammattilaisten edunvalvojana, joten kortti ja koulutus auttavat työmarkkinoilla.