Viininviljelyneuvoja - ammatti, työnkuva ja työnhaku

Viininviljelyneuvoja on erikoistunut maa- ja kalatalousteknikko: hän neuvoo viinirypäleiden viljelijöitä kasvuolosuhteissa, kasvinsuojelussa ja sadon laadun parantamisessa. Suomessa varsinainen viininviljely on hyvin pientä - kaupallisia viinitiloja toimii kourallinen, esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Etelä-Karjalassa - mutta hedelmänviljelyn ja erikoismarjojen neuvonta on lähisukulaisrooli, jossa sama osaaminen hyödyttää. Suurin osa suomalaisista, jotka työskentelevät viininviljelyneuvojan nimikkeellä, tekevät sen kansainvälisesti tai osana laajempaa puutarhaneuvojan tehtävää.

Lyhyesti

Viininviljelyneuvoja kuuluu Avoimet.fi:n hakemistossa kategoriaan Maa-, metsä- ja eläinala. Suomessa lähimmät vastaavat tehtävät ovat puutarha- tai hedelmänviljelyneuvojan rooleja ProAgriassa, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitossa sekä yliopistojen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) palveluksessa. Itse viinituotantoa neuvotaan Suomessa hyvin rajatusti, ja moni alan ammattilainen on opiskellut viininviljelyä esimerkiksi Saksassa (Geisenheim) tai Italiassa.

Työn arki

Suomalaisessa kontekstissa viininviljelyn neuvoja jakaa työpäivänsä tilakäynteihin, tutkimustyöhön ja koulutusten pitämiseen. Tilakäynnillä tarkastellaan köynnösten kuntoa, maan rakennetta, lannoitusohjelmaa ja kasvinsuojelutarpeita. Suomen lyhyt kasvukausi ja sääriskit (hallat, talvituhot) muokkaavat työtä eri suuntaan kuin Keski-Euroopassa. Neuvonta käsittelee usein lajikevalintaa - millaiset viiniköynnöslajikkeet (Solaris, Rondo, Zilga, Hasansky Sladky) selviävät pohjoisesta - ja kasvitautien kuten härmän ja harmaahomeen torjuntaa. Päivän aikana tehdään muistiinpanoja, kerätään näytteitä laboratorioon ja kirjataan löydökset tilan tuotanto-ohjelmaan.

Kenelle työ sopii

Tehtävä sopii hakijalle, joka pitää maaseututyöstä, on kärsivällinen pitkäjänteisten kasvustojen kanssa ja joka osaa puhua viljelijän kanssa silmästä silmään. Tutkimusotteinen ote ja kyky lukea kasvitautien oireita ovat keskeisiä. Suomalaisessa työkentässä monikielisyys (englanti, ruotsi, saksa) on iso etu, koska alan kirjallisuus ja tutkimus tulevat pääosin Keski-Euroopasta.

Osaaminen, koulutus ja luvat

Suomalainen koulutuspolku kulkee yleensä luonnonvara-alan AMK-tutkinnon kautta (esim. Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK, Yrkeshögskolan Novia, Savonia) tai Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan kautta (agronomi). Viininviljelyn erityisosaaminen vaatii lähes aina ulkomaisia opintoja: Geisenheimin yliopisto Saksassa, Bordeaux Sciences Agro Ranskassa tai Edmund Mach Foundation Italiassa. Kasvinsuojeluaineiden myynnin ja käytön neuvontaan tarvitaan Tukesin myöntämä kasvinsuojelututkinto. Luonnonvarakeskuksessa työskenteleminen edellyttää yleensä maisterin tutkintoa.

Työympäristöt

Suomessa potentiaalisia työnantajia ovat ProAgria-keskukset (esim. ProAgria Etelä-Suomi, ProAgria Itä-Suomi), Luonnonvarakeskus Luke, MTK ja sen jäsenjärjestöt, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto sekä muutamat suuremmat puutarhayritykset. Kansainvälisesti työpaikat löytyvät viinitilakeskittymistä Saksasta, Italiasta, Ranskasta ja Espanjasta. Työ tapahtuu pääosin maastossa, mutta talvella siirrytään toimistolle ja koulutuksen pitämiseen.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa

Mainitse kansainväliset opinnot ja työharjoittelut tarkasti: viiniharjoittelu Mosellejoen varrella, sertifiointi Geisenheimissä, kausityö Toscanan tilalla. Suomessa kannattaa korostaa hedelmän- ja marjanviljelyyn liittyvää neuvontakokemusta, kasvinsuojelututkintoa ja Luken julkaisuihin perustuvaa osaamista. Listaa hallitsemasi järjestelmät: kasvinsuojelutiedostot KemiDigi, säädata Ilmatieteen laitoksen avoin data, tilan tuotannonohjaus AgriOS tai Wisu (ProAgria). Liitä portfolioon mahdolliset koulutusmateriaalit ja artikkelit.

Palkka ja työehdot

Suomessa työsuhde on usein joko ProAgrian neuvojan rooli (oma TES kuntien yleisen virka- ja työehtosopimuksen tapaan), Luken tutkimusasiantuntija (valtion VES) tai yksityisen yrityksen palveluksessa Maaseudun työnantajaliiton sopimuksilla. Kausityö ulkomaisilla viinitiloilla on yleinen alkuvaiheen polku, mutta palkkataso siellä on pienempi kuin Suomen virallisissa neuvojan tehtävissä.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä

Avoimet maatalousalan paikat löytyvät /tyopaikat/ -sivulta. Vertaa rinnakkaisia rooleja: maatalousneuvoja, puutarhaneuvoja ja maatalousteknikko ovat realistisempia urapolkuja Suomessa. Kansainvälinen ura kannattaa rakentaa kasvun aikana harjoitteluiden ja sesonkityön kautta.

Usein kysytyt kysymykset

Onko Suomessa työpaikkoja viininviljelyneuvojalle?

Vakiotehtäviä on hyvin vähän. Suomessa toimii kourallinen kaupallisia viinitiloja, ja heidän neuvontansa hoituu usein maatalousneuvojan tai konsulttiyrittäjän kautta. Käytännössä Suomessa toimivat tällä alalla ovat sivutoimisia tai laajemmasta neuvontaorganisaatiosta.

Onko ulkomailla töitä?

Kyllä. Saksan, Italian, Ranskan, Itävallan ja Espanjan viinialueilla on jatkuvaa kysyntää sekä viljelyn että neuvonnan ammattilaisille. Suomalainen koulutus auttaa, mutta kielitaito on usein ratkaiseva.

Mikä on lähin suomalainen ammatti?

Hedelmän- ja marjanviljelyneuvoja sekä puutarhaneuvoja yleisesti. Maatalousteknikko (kunnan maaseutuhallinto) ja agronomi (laajempi neuvonta) ovat muita lähirooleja.

Tarvitseeko Tukesin kasvinsuojelututkintoa?

Suomalaisessa neuvojan tehtävässä kyllä, jos työhön kuuluu kasvinsuojeluaineiden käytön neuvontaa. Tutkinto suoritetaan Tukesin hyväksymässä koulutuksessa ja sen voimassaoloa pitää ylläpitää.