Big data -arkistoija - ammatti, työnkuva ja työnhaku

Big data -arkistoija toimii rajapinnassa, jossa kohtaavat suuret aineistot ja niiden pitkäaikainen säilytys. Käytännössä työ on usein osa galleria-, museo- ja kirjastoinstituutioiden teknistä toimintaa: aineistoja digitoidaan, metatietoja tallennetaan, säilytysformaatteja siirretään ja arkistointijärjestelmiä ylläpidetään. Päivän aikana voi yhdistyä kokoelman fyysinen käsittely ja IT-järjestelmien parissa työskentely.

Lyhyesti

Big data -arkistoija digitoi ja järjestää suuria aineistokokonaisuuksia: museoiden objektikokoelmia, kirjastojen vanhoja painatteita, äänitearkistoja, valokuvia ja tutkimusdataa. Tehtävässä yhdistyy tietotekniikka, kokoelmanhallinta ja arkistonhoidon perusperiaatteet. Pohjakoulutuksena toimii usein informaatiotutkimuksen, kirjasto- ja tietopalvelun, museologian tai datatieteen tutkinto. Työpaikat keskittyvät kulttuurilaitoksiin (Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Kansallismuseo), yliopistojen kirjastoihin ja erikoistuneisiin yrityksiin.

Työn arki

Päivä alkaa yleensä siltä, että tarkistetaan edellisen vuoron jättämä jonotus: skannerit, tarkistettavat aineistot, työn alla olevat tiedostot. Sen jälkeen aloitetaan digitointi tai metatietojen syöttö. Skannauksen lisäksi käsittely sisältää värinkorjauksia, tiedostojen nimeämisen, muuntamisen säilytysformaatteihin (esim. TIFF, PDF/A) ja tallentamisen järjestelmään.

Iso osa työstä on metatietojen ylläpitoa: jokaisen aineiston taustatiedot (alkuperä, päiväys, tekijä, oikeudet, fyysinen sijainti) kirjataan järjestelmään, jotta aineisto löytyy ja sen käytön rajat ovat selvät. Kokoelmanhallintajärjestelmät kuten CollectiveAccess, Omeka tai Adlib ovat alalla yleisiä. Lisäksi tehdään laadunvarmistusta: skannauksen tarkistus, kuvien resoluution validointi ja virheiden korjaus.

Kollaboraatio on iso osa työtä: kuraattorit, tutkijat, konservaattorit ja IT-tiimi tarvitsevat usein tietoa siitä, mitä on digitoitu ja missä formaatissa. Asiakkaiden tilausten hoitaminen, jos arkistossa palvellaan tutkijoita, tuo lisämausteen päivään.

Kenelle työ sopii

Tehtävä istuu hakijalle, joka pitää järjestelmällisestä työstä ja yksityiskohdista. Tarkkuus on keskeinen ominaisuus: yksi virhe metatiedoissa voi johtaa siihen, että aineisto katoaa kymmeniksi vuosiksi haun ulottumattomiin. Toistuva työ ei saa kyllästyttää - moni aineisto käsitellään saman prosessin kautta tuhansia kertoja.

Tekninen kiinnostus auttaa. Kokoelmajärjestelmien lisäksi käytössä on usein skripti- ja makrokäyttöisiä työkaluja, ja oma osaaminen Python- tai shell-skripteissä voi tehdä työstä tehokkaampaa.

Kulttuurialaa ja tutkimusta arvostavalle tehtävä antaa läheisen kosketuksen aineistoihin, joita harva muu pääsee käsittelemään.

Osaaminen, koulutus ja luvat

Pohjakoulutus tulee usein informaatiotutkimuksen, kirjasto- ja tietopalvelun, arkistonhoidon, museologian tai datatieteen koulutusohjelmista. Avustaviin tehtäviin pääsee toisinaan ilman ylempää korkeakoulututkintoa, mutta vakituiset asiantuntijatehtävät edellyttävät usein maisteritason tutkinnon. Tärkeitä taitoja ovat metatietostandardien tuntemus (Dublin Core, MARC, EAD), kuvankäsittelyohjelmien hallinta (Adobe Photoshop, GIMP), tietokantojen perusteet ja SQL. Pidempiaikaiseen säilytykseen liittyvien standardien (esim. OAIS) tunteminen on plus.

Työympäristöt

Suomessa työpaikat keskittyvät Kansalliskirjastoon, Kansallisarkistoon, Kansallismuseoon ja vastaaviin keskuslaitoksiin Helsingissä, sekä yliopistojen kirjastoihin Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Mikkelissä toimii Kansallisarkiston digitointikeskus, joka työllistää merkittävästi. Lisäksi yksityisellä puolella digitointia tehdään lehtikustantajille, yritysarkistoille ja erikoistuneille palveluyrityksille. Työ tehdään pääosin sisätiloissa, joissakin tehtävissä myös aineistojen luona, jolloin matkustaminen kuuluu työhön.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa

Listaa kokoelma- ja arkistointijärjestelmät, joita olet käyttänyt, ja kerro hankkeista, joissa olet käsitellyt suuria aineistomääriä. Mainitse metatietostandardit, joiden parissa olet työskennellyt. Skannaus- ja kuvankäsittelyosaaminen kannattaa kirjata erikseen. Jos sinulla on koodausosaamista (Python, SQL), nosta sitä esiin - se erottaa hakijan joukosta. Kerro myös, miten olet työskennellyt tutkijoiden, kuraattorien tai asiakkaiden kanssa.

Palkka ja työehdot

Palkkaus noudattaa julkisen sektorin sopimuksia (KVTES tai valtion virka- ja työehtosopimus). Avustavissa tehtävissä palkka on tyypillisesti maltillisempi, ja vakituiset asiantuntijatehtävät kasvavat selvästi koulutuksen ja kokemuksen myötä. Henkilökohtaisia lisiä voi saada erikoisosaamisen perusteella. Yksityisellä puolella, esimerkiksi konsulttitaloilla ja digitointipalveluyrityksissä, palkkamalli voi olla eri.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä

Vertaa big data -arkistoijaa muihin tieto- ja kokoelmatehtäviin: arkistonhoitajaan, kirjastoasiantuntijaan, museoamanuenssiin tai data-analyytikkoon. Sijainti vaikuttaa: keskuslaitokset ovat lähinnä Helsingissä ja Mikkelissä, ja yliopistokirjastot toimivat omilla paikkakunnillaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on big data -arkistoijalla ja perinteisellä arkistonhoitajalla?

Big data -arkistoija käsittelee usein digitaalista aineistoa suurissa erissä ja käyttää automaatiota työn tehostamiseen. Perinteinen arkistonhoitaja työskentelee enemmän paperiaineistojen, järjestelyjen ja luetteloinnin parissa. Käytännössä tehtävät menevät päällekkäin, ja sama henkilö voi hoitaa molempia.

Tarvitseeko alalla ohjelmointitaitoja?

Ei pakollisia, mutta perustaidot Pythonissa, SQL:ssä tai shell-skripteissä erottavat hakijat. Suurten aineistojen käsittelyssä koodi tekee toistuvasta työstä huomattavasti nopeampaa.

Miten alalle tulee opiskelujen ulkopuolelta?

Vapaaehtoistyö museoissa ja arkistoissa, harjoittelut ja avustavat tehtävät avaavat reitin. Konkreettinen kokemus skannauksesta ja kokoelmajärjestelmistä on rekrytoinnissa iso plus.

Onko työ pelkkää skannausta?

Ei. Skannaus on yksi vaihe, mutta metatietotyö, järjestelmien ylläpito, laadunvarmistus, asiakaspalvelu ja yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa vievät usein suurimman osan ajasta.

Mistä haen avoimia paikkoja?

Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Kansallismuseo ja yliopistokirjastot ilmoittavat avoimet tehtävät omilla sivuillaan ja Valtiolle.fi-palvelussa. Yksityisen puolen tehtäviä löytyy myös sivumme työpaikat listalta.