Mielenterveysohjaaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku

Mielenterveysohjaaja työskentelee mielenterveyskuntoutujien ja heidän läheistensä kanssa. Tuet asiakasta arjessa ja kuntoutumisessa. Tehtävässä yhdistyvät yksilöllinen ohjaus, ryhmätoiminta, palveluverkostotyö ja kirjaaminen.

Lyhyesti

Mielenterveysohjaaja tukee asiakkaita kuntoutumisen eri vaiheissa: arjen taidoissa, sosiaalisessa toiminnassa, asioinnissa ja palveluiden hakemisessa. Työtä tehdään esimerkiksi asumispalveluissa, kuntoutuskeskuksissa, päivätoiminnassa ja avohoidon yksiköissä. Useimmiten edellytetään sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkintoa (sosionomi tai sairaanhoitaja), ja mielenterveys- tai päihdetyön lisäkoulutusta arvostetaan. Vuorotyö, ilta- ja viikonlopputyö ovat asumispalveluissa yleisiä.

Mitä työ sisältää?

Mielenterveysohjaaja kohtaa asiakkaita yksilö- ja ryhmätilanteissa. Päivän aikana voi olla aamupiirejä, omaohjaajakeskusteluja, yhteisiä toimintatuokioita, asiakaskäyntejä asunnossa tai saattamista palveluihin. Suuri osa työstä on dokumentointia ja yhteistyötä lääkäreiden, sosiaalityöntekijöiden, omaisten ja muun hoitotiimin kanssa.

Tärkeä osa työtä on havaita asiakkaan voinnissa muutoksia ja viedä tieto eteenpäin oikealle taholle. Ohjaaja toimii asiakkaan rinnalla, ei hänen puolestaan: tavoitteena on vahvistaa toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä.

ohjaat asiakasta arjen taidoissa: ruokailu, hygienia, raha-asiat, asiointi
vedät pienryhmiä ja toiminnallisia hetkiä
kirjaat tilanteita asiakastietojärjestelmään (esimerkiksi Effica, Lifecare tai Pegasos)
osallistut hoito- ja kuntoutuspalavereihin moniammatillisessa tiimissä

Kenelle työ sopii?

Tehtävä sopii hakijalle, joka osaa kohdata haastavia tilanteita rauhallisesti ja arvostavasti. Työssä tarvitaan empatiakykyä, joustavuutta ja kykyä asettaa rajoja kuormittavissa tilanteissa. Henkinen kestävyys on yksi tärkeimpiä työvälineitä.

Hyvä mielenterveysohjaaja kuuntelee, mutta pystyy myös toimimaan napakasti silloin, kun tilanne sitä vaatii. Tiimityö on usein tiivistä, joten avoin ja luotettava työote auttaa.

Osaaminen, koulutus ja luvat

Yleisin koulutus on sosionomi (AMK) tai sairaanhoitaja (AMK), joissakin tehtävissä myös lähihoitajan tutkinto mielenterveys- ja päihdetyön osaamisalalla. Mielenterveys- ja päihdetyön erikoistumiskoulutus, kriisi- ja traumatyön opinnot tai psykofyysisen lähestymistavan koulutukset ovat eduksi.

Useissa tehtävissä tarvitaan ammattihenkilölain mukainen rekisteröinti (Valvira), työturvallisuuskortti, ensiapukortti ja ajokortti. Lääkehoidon luvat (LOVe tai vastaava) ovat tarpeen, jos tehtävässä jaetaan lääkkeitä.

Työympäristöt

Työpaikkoja löytyy hyvinvointialueilta, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluista, järjestöiltä (kuten Mielenterveyden keskusliiton ja Niemikotisäätiön kaltaiset toimijat), yksityisiltä asumispalveluyrityksiltä ja kolmannen sektorin matalan kynnyksen yksiköistä. Työ voi olla ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, päivätoiminnassa, tukiasumisessa, kuntoutuskodeissa tai liikkuvissa asiakastiimeissä.

Vuorotyö ja viikonlopputyö ovat asumispalveluissa yleisiä, kun taas päivätoiminnassa ja avohoidossa työ painottuu virka-aikaan.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?

Kerro asiakaskunnasta, jonka kanssa olet työskennellyt: ikä, diagnoosit, asumismuoto. Mainitse menetelmät, joita osaat: motivoiva haastattelu, kognitiiviset työkalut, ratkaisukeskeisyys, omahoitajamalli, traumainformoitu työote. Asiakastietojärjestelmät, lääkehoidon luvat ja kriisitilanteiden hallinta kannattaa nostaa esiin konkreettisilla esimerkeillä.

Jos olet alanvaihtaja, korosta ohjaus-, hoiva- tai opetuskokemusta sekä tilanteita, joissa olet kohdannut haastavia ihmisiä rauhallisesti.

Palkka ja työehdot

Palkkaus määräytyy sosiaali- ja terveysalan tai vastaavan työehtosopimuksen mukaan. SOTE-sopimuksessa mielenterveys- ja päihdetyö luokitellaan vaativiin ammattitehtäviin, ja asumispalvelu- ja kuntoutusyksiköt lasketaan usein vaativiksi yksiköiksi. Tehtävän vaativuus, kokemus, vuorot ja työnantaja vaikuttavat palkkaan. Asumispalveluissa vuorotyötä tekevän lähihoitajan kokonaisansio on lisineen tyypillisesti noin 2 800-3 300 euroa kuukaudessa. Henkilökohtainen palkanosa on yleinen, ja se voi näkyä työsopimuksessa.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä?

Päätä ensin, kiinnostaako sinua asumispalvelu, päivätoiminta, kriisi- ja päivystystyö vai liikkuva avohoito — tehtävät poikkeavat selvästi rytmiltään ja asiakaskunnaltaan. Sijaintia voi vertailla kuntasivuilla.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä mielenterveysohjaaja tekee?

Mielenterveysohjaaja tukee mielenterveysasiakkaita arjen taidoissa, kuntoutumisessa ja palveluiden hakemisessa. Työ sisältää yksilö- ja ryhmäohjausta, kirjaamista, palveluverkostotyötä ja vointimuutosten havaitsemista.

Mitä koulutusta tehtävässä yleensä vaaditaan?

Tyypillisesti sosionomin (AMK) tai sairaanhoitajan (AMK) tutkinto. Mielenterveys- ja päihdetyön lisäkoulutus on eduksi. Joissakin tehtävissä riittää lähihoitajan tutkinto soveltuvalla osaamisalalla.

Mikä erottaa mielenterveysohjaajan psykiatrisesta sairaanhoitajasta?

Sairaanhoitajalla on lääkehoidon ja kliinisen hoitotyön vastuuta. Mielenterveysohjaajan rooli painottuu asiakkaan arjen ja kuntoutumisen tukeen, vaikka työ tehdäänkin moniammatillisessa tiimissä.

Tehdäänkö työtä vuorotyönä?

Asumispalveluissa ja kuntoutusyksiköissä on yleensä vuoroja, ilta- ja viikonlopputyötä. Päivätoiminnassa ja avohoidon tehtävissä työ on enimmäkseen virka-aikana.