Sähkölinja-asentaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku

Sähkölinja-asentaja työskentelee siellä, missä sähköverkko kulkee — pylväässä, mastossa, maakaapelissa tai puiston katkaisinkojeistossa. Iso osa työstä tehdään ulkona sääoloista riippumatta, ja kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea.

Lyhyesti

Sähkölinja-asentaja rakentaa ja kunnossapitää voimajohtoja, jakeluverkon pylväs- ja maakaapelilinjoja sekä kantaverkon mastorakenteita. Työnantajia ovat verkkoyhtiöt (Caruna, Elenia, Helen Sähköverkko, Vantaan Energia Sähköverkot) ja niiden urakoitsijat (Eltel Networks, Empower, Voimatel, Caverion). Työ vaatii fyysistä kuntoa, valmiutta korkealla työskentelyyn ja matkustamiseen.

Työn arki

Päivä alkaa toimipisteeltä tai työmaaparakilta, ja siirtyy linjalle. Rakennusvaiheessa pystytetään pylväitä, vedetään johtimia ja tehdään liitokset. Kunnossapidossa korjataan myrskyjen jäljiltä rikkoutuneita verkkoja ja tehdään vuosihuoltoja kytkinasemilla. Korkealla työskentely tapahtuu kiipeillen pylväisiin tai henkilönostimilla, ja maan alla — kaapeleita asennettaessa — tehdään kapeisiin kaivoihin liitoksia ja muhveja.

pystytät pylväitä ja vedät johtimia voimajohto- tai jakeluverkkolinjalla
teet päätteitä, jatkoja ja muhveja maa- ja ilmakaapeleihin
huollat puistomuuntamoita ja kytkinasemia
vastaat myrskyvauriokorjauksista yhdessä tiimin kanssa

Kenelle työ sopii?

Sopii sinulle, jos viihdyt ulkona ja korkealla, jaksat fyysistä työtä ja olet valmis matkustamaan eri puolilla Suomea. Talvella pakkanen ja kesällä ukkonen ovat osa työtä. Kantaverkon (Fingrid) projekteissa työpäivät voivat venyä useita viikkoja yhdessä paikassa majoituksen kanssa, kun taas paikallisen verkkoyhtiön kunnossapidossa palataan kotiin joka ilta.

Osaaminen, koulutus ja luvat

Pohjana voi olla sähköasentajan tai sähkövoimatekniikan perustutkinto, mutta moni työnantaja kouluttaa myös ilman alan taustaa olevia voimajohtoasentajan rekrytointikoulutuksessa. Vaadittavia ovat sähkötyöturvallisuus (SFS 6002), työturvallisuuskortti, ensiapukortti EA1, B-ajokortti ja yleensä C- tai BE-luokan kortti. Mastokoulutus, henkilönostinkortti ja köysi-pelastuskoulutus mainitaan ilmoituksissa toistuvasti. Tukesin S1-pätevyys on suurjännitepuolen sähkötöiden johtajan vaatimus — asentajalla sitä ei välttämättä tarvita.

Työympäristöt

Työ jakautuu kantaverkkoon (110–400 kV, Fingrid ja sen urakoitsijat), suurjännitejakeluun (20 kV) ja pienjännitejakeluun (0,4 kV). Kantaverkon projekteissa tehdään pitkiä urakoita uusilla linjoilla, esimerkiksi tuulipuistojen liityntöjä Pohjanmaalle ja Lappiin. Jakeluverkon kunnossapito kattaa koko Suomen, ja myrskytuhokorjaukset tuovat työtä yllättäen. Kytkinaseman asentaja työskentelee usein kaupunkien ja kuntakeskusten muuntamoilla.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?

Erottele jännitetasot: pienjännitejakelu (0,4 kV), keskijännitejakelu (10–20 kV) ja suurjännite (110–400 kV) ovat eri työtä. Mainitse, kuinka monta pylvästä olet pystyttänyt, oletko tehnyt jatko- ja pääterasioita, hallitsetko muhvitustekniikat ja mitkä mastokoulutukset sinulla on voimassa. Jos sinulla on Fingridin tai jonkin verkkoyhtiön työturvallisuusperehdytys, nosta se esiin.

Palkka ja työehdot

Linja-asentajilla noudatetaan Energiateollisuuden tai sähköalan TES:iä. Vuoro-, päivystys-, matka- ja majoitusedut sekä mastolisät nostavat kokonaisansion peruspalkan yli. Tarkista ilmoituksesta, onko työ kotipaikkakunnalta tehtävää (kunnossapito), reissutyötä (kantaverkko-projektit) vai kausityötä myrskyvauriokorjaamossa.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä?

Päätä, hakisitko verkkoyhtiön omaan kunnossapitoon (vakituinen alue, päivystysrytmi) vai urakoitsijalle (vaihtuvat projektit, reissutyö, urakka). Hanki ajokortit ja kortit kuntoon ja täydennä mastokoulutuksella. Tutustu työpaikkojen tietopankkiin ja vertaile, millaisia valmiuksia verkkoyhtiöt ja urakoitsijat yleensä painottavat.

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö osata kiivetä pylvääseen?

Pylväskiipeily on osa monta linja-asentajan tehtävää, mutta nykyään käytetään yhä useammin henkilönostimia. Joka tapauksessa korkealla työskentelyn kurssi ja köyspelastuskoulutus ovat tarpeellisia.

Voiko alalle siirtyä ilman sähköalan koulutusta?

Kyllä. Useat verkkoyhtiöt (esim. Eltel ja Empower) järjestävät säännöllisesti voimajohtoasentajan rekrytointikoulutuksia. Pohjaksi tarvitaan tekninen kiinnostus, fyysinen kunto ja ajokortti.

Onko työ reissutyötä?

Riippuu tehtävästä. Verkkoyhtiön kunnossapidossa työskennellään pääosin oman alueen sisällä, kun taas urakoitsijoiden uusrakennushankkeissa työ tehdään usein viikkokeikkoina toisella paikkakunnalla majoituksen kanssa.

Mitä päivystys tarkoittaa?

Useilla verkkoyhtiöillä on päivystysjärjestely, jossa asentaja on valmiudessa myrsky- ja vikatilanteita varten. Päivystyskorvaukset ja korotetut tunnit nostavat kokonaisansiota selvästi.

Pitääkö osata mastotyön erikoistaitoja tuulipuistossa?

Tuulipuiston liitynnöissä mastokoulutus, korkeasta paikasta pelastaminen ja muhvitustekniikat ovat olennaisia. Kantaverkon projektissa pylväskiipeilyn rinnalla tarvitaan helikopteri- tai nostimien käsittelyä ihan eri tavalla kuin paikallisessa jakeluverkossa.