Sähköasentaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku

Sähköasentaja rakentaa, huoltaa, mittaa ja korjaa sähkölaitteistoja oman koulutuksensa, työkokemuksensa, opastuksensa ja työtehtävänsä rajoissa. Rakennustyömaalla työ voi olla kaapelointia, rasiointia, keskusten asennukseen liittyviä tehtäviä ja käyttöönottoa. Teollisuudessa työ voi painottua vianhakuun ja kunnossapitoon.

Sähköalalla on tärkeää erottaa kaksi asiaa: saako henkilö tehdä tiettyä sähkötyötä itsenäisesti ja onko hänellä S1-, S2- tai S3-pätevyystodistus toimia esimerkiksi sähkötöiden johtajana. Ne eivät ole sama asia.

Lyhyesti

• Tavallinen koulutusreitti on sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, jonka tutkintonimike voi olla sähköasentaja.
• Sähköturvallisuuslain 73 § määrittelee sähköalan ammattihenkilön riittävän ammattitaidon itsenäiseen sähkö- ja käyttötyöhön koulutuksen, työkokemuksen ja opastuksen perusteella.
• S1, S2 ja S3 eivät ole jokaisen sähköasentajan pakollisia henkilökohtaisia peruskortteja. Ne ovat pätevyystodistuksia, jotka oikeuttavat työalueensa mukaisiin vastuutehtäviin, kuten sähkötöiden johtajana toimimiseen.
• S3 on sähkölaitekorjauspätevyys. Se ei oikeuta yleisesti rakentamaan kiinteistön sähköasennuksia.
• Sähköistys- ja sähköasennusalan nykyinen TES on voimassa 1.4.2025–31.3.2028, jos työnantaja ja tehtävä kuuluvat sen soveltamisalaan.

Mitä sähköasentaja tekee käytännössä?

Työ riippuu ympäristöstä. Uudisrakennuksessa asentaja etenee rakennusvaiheiden mukana. Saneerauksessa pitää tunnistaa olemassa oleva sähköjärjestelmä ja sovittaa uusi asennus vanhaan turvallisesti. Huoltotyössä ongelma pitää ensin rajata ennen kuin mitään vaihdetaan.

Työtehtäviä voivat olla esimerkiksi:

• johtojen ja kaapeleiden asentaminen
• rasioiden, valaisimien ja muiden sähkölaitteiden kytkentä tehtävän mukaan
• keskuksiin liittyvät asennukset koulutuksen ja vastuunjaon mukaisesti
• sähköpiirustusten ja kaavioiden lukeminen
• mittaukset ja vianhaku
• asennusten tarkastaminen oman tehtävän mukaisessa laajuudessa
• vikojen korjaaminen
• työn muutosten ja mittaustulosten dokumentointi
• yhteistyö muiden urakoitsijoiden, työnjohdon ja asiakkaan kanssa.

Työ ei ole vain kytkemistä. Ennen työtä pitää tietää, mitä ollaan tekemässä, miten sähköinen vaara estetään ja kuka vastaa työstä kokonaisuutena.

Sähköalan ammattihenkilö: milloin saa tehdä työtä itsenäisesti?

Sähköturvallisuuslain 54 § edellyttää, että sähkö- tai käyttötyötä tekevä henkilö on tehtävään ja sen sähköturvallisuusvaatimuksiin perehtynyt tai opastettu.

Lain 73 § määrittelee tarkemmin, milloin henkilöä pidetään riittävän ammattitaitoisena valvomaan ja tekemään itsenäisesti koulutustaan ja työkokemustaan vastaavan alan sähkö- ja käyttötöitä.

Esimerkiksi soveltuvan ammatillisen perustutkinnon suorittaneelta edellytetään lain mukaan tutkinnon jälkeen vuoden sähkötyökokemusta sekä kyseisiin töihin opastamista. Soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneella vastaava lain vähimmäistyökokemus on kuusi kuukautta. Laissa on myös muita koulutus- ja kokemuspohjaisia reittejä.

Tämä tarkoittaa, että vastavalmistuneen ja kokeneen itsenäisesti työskentelevän sähköasentajan oikeudellinen asema ei ole automaattisesti sama. Työnantajan pitää järjestää työ ja valvonta henkilön todellisen ammattitaidon mukaan.

S1, S2 ja S3 – mitä ne oikeasti tarkoittavat?

Sähköpätevyys 1 (S1)

Tukes kuvaa S1:n työalueeksi kaikki sähkötyöt. Pätevyys mahdollistaa työalueensa mukaisen toimimisen sähkötöiden johtajana ja käytön johtajana. Sen koulutus- ja työkokemusvaatimukset ovat selvästi perustutkintoa korkeammat.

Sähköpätevyys 2 (S2)

Sähköturvallisuuslain mukaan S2 oikeuttaa toimimaan enintään 1 000 voltin vaihtojännitteisten ja 1 500 voltin tasajännitteisten sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkötöiden johtajana sekä käytön johtajana.

Yksi mahdollinen koulutusreitti S2:een on soveltuva ammatillinen perustutkinto ja sen jälkeen vähintään kolme vuotta riittävän laaja-alaista sähkölaitteistojen rakentamiseen perehdyttävää työkokemusta sekä hyväksytty sähköturvallisuustutkinto.

Sähköpätevyys 3 (S3)

S3 on sähkölaitekorjauspätevyys. Tukes korostaa, ettei se oikeuta tekemään rakennusten laajoja sähköasennuksia.

S3:n työalueeseen voivat kuulua esimerkiksi tiettyjen enintään 1 000 voltin sähkölaitteiden irrottaminen, takaisin kiinnittäminen ja rikkoutuneiden laitteiden tai kalusteiden vaihtaminen sekä rajatut yksittäisen syöttöjohdon asennukset Tukesin kuvaamissa tilanteissa.

S3:n kuvaaminen "alle 1 000 voltin kiinteistöpätevyydestä" olisi siis olennaisesti harhaanjohtavaa.

Kuka myöntää sähköpätevyyden?

Tukes on sähköturvallisuusviranomainen, mutta Tukesin ajantasaisen ohjeen mukaan S1–S3-pätevyystodistukset myöntää pätevyydenarviointilaitos Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy.

Tukesin sivu kuvaa pätevyysluokat, työalueet ja vaatimukset. Hakijan kannattaa tarkistaa juuri oman koulutuksensa ja kokemuksensa soveltuvuus ennen pätevyystutkintoa tai hakemusta.

Entä SFS 6002, työturvallisuuskortti ja ensiapu?

Työpaikkailmoituksissa näkyy usein sähkötyöturvallisuuskoulutus, työturvallisuuskortti ja ensiapuosaaminen. Niitä ei pidä kuitenkaan niputtaa väitteeseen, että laki määrää jokaiselle sähköasentajalle kolme samannimistä "pakollista korttia".

Lain varsinainen lähtökohta on tehtävään perehtyminen, riittävä ammattitaito ja turvallinen työn järjestäminen. Työnantajat ja tilaajat käyttävät koulutuksia ja kortteja käytännön tapana osoittaa ja ylläpitää osaamista. Tarkka vaatimus riippuu työstä, työmaasta, tilaajasta ja siitä, mitä sähkötyötä henkilö tekee.

Sähkötyöturvallisuudessa ei riitä, että kortti on voimassa. Työntekijän pitää tuntea juuri käsillä olevan työn riskit ja työmenettely.

Koulutus

Opetushallituksen ajantasaisessa tutkintoluettelossa sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon tutkintonimikkeitä ovat sähköasentaja ja automaatioasentaja.

Perustutkinnon voi suorittaa ammatillisena koulutuksena, ja osaaminen voi kertyä myös oppisopimuksessa. Tutkinto antaa koulutuspohjan, mutta itsenäisen sähkötyön oikeudelliset edellytykset määräytyvät lisäksi sähköturvallisuuslain työkokemus- ja opastusvaatimuksista.

Myöhemmin osaamista voi syventää esimerkiksi sähkö- ja automaatioalan ammattitutkinnolla tai erikoisammattitutkinnolla ja hankkia työnkuvaan sopivan S-pätevyyden, jos tavoitteena on vastuullisempi tehtävä.

Rakennussähkö, teollisuus ja huolto ovat eri töitä

Rakennussähkössä korostuvat asennusvaiheet, piirustukset, muiden urakoitsijoiden aikataulu ja työmaan muutokset.

Teollisuudessa korostuvat tuotantolaitteet, vianhaku, kunnossapito ja usein automaation ymmärtäminen. Työ voi olla suunniteltua huoltoa tai nopeasti tehtävää vikakorjausta, mutta turvallisuudesta ei saa tinkiä tuotannon kiireen vuoksi.

Liikkuvassa huollossa asentaja työskentelee useissa asiakaskohteissa. Silloin korostuvat itsenäinen ongelmanrajaus, dokumentointi ja asiakkaalle viestiminen.

Ammattinimikkeen sijasta työnhakijan kannattaa siksi tarkistaa, mitä järjestelmiä ja kohteita ilmoituksessa oikeasti mainitaan.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?

Kerro konkreettisesti:

• millaisissa kohteissa olet työskennellyt
• mitä asennuksia olet tehnyt itse
• kuinka paljon sinulla on sähkötyökokemusta tutkinnon jälkeen
• millaisia mittauksia ja vianhakua olet tehnyt
• mitä piirustuksia ja dokumentteja osaat lukea
• oletko tehnyt käyttöönottotarkastuksiin liittyviä mittauksia ja missä vastuussa
• mitä automaatio- tai ohjausjärjestelmiä tunnet
• mitkä turvallisuuskoulutukset ovat voimassa
• onko sinulla S1-, S2-, S3- tai muu rajattu pätevyystodistus ja mikä sen todellinen työalue on.

Esimerkiksi "olen tehnyt kahden vuoden ajan kerrostalojen ryhmäjohtojen, kalusteiden ja valaisimien asennuksia sekä käyttöönottotarkastusten mittauksia työnjohdon ohjeiden mukaan" kertoo enemmän kuin "hallitsen sähköasennukset".

Palkka

Tilastokeskuksen vuoden 2024 palkkarakennetilaston vertailuryhmässä 7411 Rakennussähköasentajat kokonaisansion P10 oli 2 939 €/kk, mediaani 3 703 €/kk ja P90 4 791 €/kk.

Luku ei kata samalla tarkkuudella kaikkia sähköasentajan nimikkeellä tehtäviä teollisuus-, verkosto-, huolto- tai automaatiotöitä. Siksi se kannattaa lukea rakennussähköpainotteisena vertailuryhmänä, ei yleisenä lupauksena sähköasentajan palkasta.

Työehtosopimus

Sähköistys- ja sähköasennusalan työehtosopimus on voimassa 1.4.2025–31.3.2028. Sopijaosapuolia ovat Sähköliitto, Sähkötekniset työnantajat STTA ja Palvelualojen työnantajat Palta.

Sopimuksen palkkataulukot ja lisät ovat erillinen osa kokonaisuutta. Palkkaan voi vaikuttaa muun muassa työn vaativuus, palkkaryhmä, urakkatyö, lisät ja muut sopimuksen mukaiset korvaukset.

Kaikki sähköasentajan tehtävät eivät kuitenkaan kuulu tähän sopimukseen. Esimerkiksi teollisuudessa sovellettava TES voi määräytyä työnantajan toimialan mukaan. Työsopimuksesta pitää tarkistaa, mitä sopimusta työnantaja noudattaa.

Työn hyvät ja vaikeat puolet

Hyviä puolia voivat olla konkreettinen tekninen työ, laaja erikoistumismahdollisuus ja se, että osaamisen kasvaessa voi siirtyä vaativampaan vianhakuun, käyttöönottoon, työnjohtoon tai muihin vastuutehtäviin.

Vaikeita puolia ovat sähköiskun ja valokaaren kaltaiset vakavat vaarat, työmaiden pöly ja melu, hankalat työasennot sekä kiireiset vikakorjaukset. Sähköalan kulttuurissa turvallisuuden pitää mennä nopeuden edelle juuri siksi, että virheen seuraukset voivat olla vakavat.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitseeko jokainen sähköasentaja S2-pätevyyden?

Ei. S2 on pätevyystodistus, joka oikeuttaa sen työalueen mukaisiin vastuutehtäviin, kuten sähkötöiden johtajana tai käytön johtajana toimimiseen. Itsenäisesti sähkötyötä tekevän asentajan ammattitaitovaatimukset määritellään erikseen sähköturvallisuuslain 73 §😒sä.

Saako perustutkinnon suorittanut tehdä heti itsenäisesti kaikkia sähköasennuksia?

Ei automaattisesti. Sähköturvallisuuslain 73 §:n mukaan soveltuvan ammatillisen perustutkinnon suorittaneelta edellytetään itsenäiseen koulutusta ja kokemusta vastaavaan sähkötyöhön lisäksi vuoden työkokemusta sekä opastusta. Työn laajuuden pitää vastata henkilön todellista ammattitaitoa.

Onko S3 kiinteistöjen sähköasennuspätevyys?

Ei. S3 on sähkölaitekorjauspätevyys. Sen työalueeseen kuuluu rajattuja laitekorjauksia ja niihin rinnastettuja töitä, mutta se ei oikeuta rakentamaan kiinteistön sähköasennuksia yleisesti.

Myöntääkö Tukes S1–S3-todistukset?

Tukes valvoo sähköturvallisuutta ja kuvaa pätevyysvaatimukset. Tukesin oman ohjeen mukaan pätevyystodistukset myöntää Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy.

Ovatko työturvallisuus-, SFS 6002- ja ensiapukortit aina lain mukaan pakollisia?

Niitä vaaditaan käytännössä monissa sähköalan tehtävissä, mutta niitä ei pidä esittää yhtenä yleisenä lakisääteisenä kolmen kortin listana kaikille sähköasentajille. Laki asettaa vaatimukset perehtymiselle, ammattitaidolle ja turvalliselle työn järjestämiselle. Työpaikka- ja tilaajakohtaiset koulutusvaatimukset pitää tarkistaa erikseen.

Katso myös

• Sähköasentajan palkka
• Sähkölaiteasentaja
• Sähköverkkoasentaja
• Teollisuussähköasentaja
• Sähköasentaja, aurinkoenergia
• Sähkötekniikan asiantuntija
• Rakentaminen ja talotekniikka
• Avoimet työpaikat