Sähköverkkoasentaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku

Sähköverkkoasentaja rakentaa, kunnossapitää ja korjaa sähkönjakeluverkkoa. Työ voi kohdistua maakaapeleihin, ilmajohtoihin, jakokaappeihin, muuntamoihin tai muihin verkon laitteisiin. Vikatilanteessa tavoitteena on rajata vika turvallisesti ja palauttaa sähkönjakelu suunnitelmallisesti.

Työ tehdään usein ulkona ja liikkuvissa kohteissa. Verkossa tehtävä työ eroaa rakennuksen sisäisestä sähköasennuksesta siinä, että työympäristöön liittyvät verkon käyttötilanne, mahdolliset suuremmat jännitteet, rinnakkaiset syötöt, maadoitukset ja sähkönjakelun jatkuvuus.

Lyhyesti

• Työhön kuuluu kaapelien, johtojen, liitosten, muuntamoiden ja muiden verkkolaitteiden rakennus- ja kunnossapitotöitä tehtävän mukaan.
• Sähköturvallisuuslain 73 § määrittelee, milloin henkilö on riittävän ammattitaitoinen tekemään koulutustaan ja kokemustaan vastaavia sähkö- ja käyttötöitä itsenäisesti.
• S1, S2 ja S3 eivät ole jokaisen sähköverkkoasentajan henkilökohtaisia peruskortteja. Ne ovat erillisiä vastuupätevyyksiä omilla työalueillaan.
• Verkostotyössä turvallisuus perustuu oman ammattitaidon lisäksi tehtäväkohtaiseen opastukseen, työn suunnitteluun, käyttötilanteen hallintaan ja verkonhaltijan turvallisuusmenettelyihin.
• Päivystys, varallaolo, yötyö ja myrskyvikojen korjaus voivat kuulua tehtävään, mutta eivät automaattisesti kaikkiin verkkoasentajan työpaikkoihin.

Mitä työssä tehdään?

Työ voi sisältää esimerkiksi:

• maakaapelien asentamista, jatkamista ja päättämistä
• ilmajohtojen ja pylväsrakenteiden asennus- ja kunnossapitotöitä
• jakokaappien, erotinlaitteiden ja muuntamoiden asennukseen liittyviä tehtäviä
• kaapelireittien ja verkon rakenteiden tarkastuksia
• mittauksia ja vikapaikan rajaamista
• sähköverkon vaurioiden korjaamista
• työmaadoitusten ja muiden turvallisuustoimenpiteiden toteuttamista tehtävän ja työohjeen mukaan
• verkon muutosten ja mittaustietojen dokumentointia
• yhteistyötä käyttökeskuksen, työnjohdon, kaivinkoneenkuljettajien ja muiden työryhmien kanssa.

Kaikkia näitä ei tehdä samalla osaamistasolla heti uran alussa. Työntekijän tehtävien pitää vastata hänen koulutustaan, kokemustaan, opastustaan ja työpaikan vastuunjakoa.

Sähköalan ammattihenkilö ja S-pätevyys ovat eri asioita

Sähköturvallisuuslain 73 § määrittelee sähköalan ammattihenkilön riittävän ammattitaidon itsenäiseen sähkö- ja käyttötyöhön. Yksi tavallinen reitti on soveltuva ammatillinen perustutkinto, sitä seuraava laissa edellytetty sähkötyökokemus ja tehtävään opastus.

S1-, S2- ja S3-pätevyystodistukset ovat eri asia. Tukes kuvaa niiden työalueet vastuutehtäviin, kuten sähkötöiden johtajana tai käytön johtajana toimimiseen. Verkkoasentajan työntekijätason ammattitaitoa ei siksi pidä ilmaista esimerkiksi väitteellä "S2 on pakollinen kaikille verkkoasentajille".

Vastuuhenkilöltä vaadittava pätevyys riippuu siitä, millaista sähkölaitteistoa toiminnanharjoittaja rakentaa tai käyttää ja mitä tehtävää vastuuhenkilö hoitaa.

Turvallisuus alkaa käyttötilanteen ymmärtämisestä

Sähköverkossa turvallinen työ ei tarkoita vain henkilönsuojaimia. Ennen työn aloittamista pitää tietää esimerkiksi:

• mikä verkon osa on työn kohteena
• mikä sen todellinen käyttö- ja jännitetila on
• mistä verkkoa voidaan syöttää
• miten työalue erotetaan ja varmistetaan
• mitä maadoituksia tai muita suojatoimia tarvitaan
• kuka vastaa kytkentätilanteesta ja työluvasta
• miten työryhmälle kerrotaan muutoksista.

Voimajohtojen läheisyydessä tehtävä työ sisältää lisäksi etäisyys- ja induktioriskejä. Fingridin turvallisuusohjeet havainnollistavat näitä kantaverkkoympäristössä. Jakeluverkkotyössä noudatetaan työn tilaajan ja verkonhaltijan omia ajantasaisia turvallisuus- ja käyttöohjeita.

Jännitteetön työ ja jännitetyö eivät ole sama asia

Sähköverkon työ pitää järjestää ensisijaisesti turvallisesti. Jännitteisen osan läheisyydessä tai jännitteisenä tehtävä työ vaatii tehtävän luonteeseen sopivan erityisen työmenetelmän, osaamisen ja menettelyt.

Työpaikkailmoituksen yleinen ilmaus "valmius jännitetöihin" ei tarkoita, että kaikki uudet työntekijät ryhtyvät niihin heti. Hakijan kannattaa kysyä, mitä työmenetelmiä tehtävässä käytetään, miten osaaminen varmistetaan ja millainen perehdytys annetaan.

Koulutus

Tavallinen koulutuspohja on sähkö- ja automaatioalan perustutkinto. Opetushallituksen tutkintoluettelossa tutkintonimikkeitä ovat sähköasentaja ja automaatioasentaja.

Verkostotyö vaatii lisäksi käytännön perehdytystä juuri verkon rakenteisiin, käytäntöihin ja työvälineisiin. Oppisopimus ja työssä oppiminen ovat alalla tärkeitä, koska turvallinen verkostotyö syntyy teoriatiedon ja valvotun käytännön kokemuksen yhdistelmästä.

Työajat ja liikkuva työ

Verkon rakentaminen voi olla suunniteltua päivätyötä. Vikakorjaus voi tapahtua myös illalla, yöllä tai viikonloppuna, jos työnantajan tehtäviin kuuluu ympärivuorokautinen häiriövalmius.

Myrsky tai laaja verkkovika voi muuttaa työpäivän nopeasti. Tätä ei kuitenkaan pidä käyttää perusteena ohittaa lepoaikoja, työaikamääräyksiä tai turvallista työn suunnittelua. Työpaikasta kannattaa tarkistaa:

• kuuluuko tehtävään päivystys tai varallaolo
• kuinka usein vuoro osuu kohdalle
• miten hälytykset ja ylityö korvataan
• kuinka suuri päivystysalue on
• miten pitkät siirtymät lasketaan työajaksi.

Ajokortit ja muut työpaikkavaatimukset

Verkkoasentajan työ on usein liikkuvaa, joten B-ajokortti on monessa tehtävässä käytännössä tärkeä. Raskaan ajoneuvon tai tietyn työkoneen käyttö edellyttää asianmukaista ajo-oikeutta ja osaamista.

Työnantaja tai tilaaja voi edellyttää lisäksi erilaisia turvallisuuskoulutuksia. Näitä ei pidä nimetä koko ammatin yleisiksi lakisääteisiksi henkilöluviksi ilman tehtäväkohtaista perustetta. Lain varsinainen vaatimus on riittävä ammattitaito, opastus ja turvallinen työjärjestely.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?

Kerro mahdollisimman konkreettisesti:

• oletko tehnyt ilmajohto-, maakaapeli- vai muuntamotöitä
• millä jännitetasoilla olet työskennellyt ja missä vastuussa
• millaisia kaapelipäätteitä tai jatkoksia olet tehnyt
• mitä mittauksia osaat tehdä
• millaiseen vianrajaamiseen olet osallistunut
• mitä käyttö- ja turvallisuusmenettelyjä tunnet
• oletko tehnyt päivystys- tai myrskyvikatyötä
• mitä ajoneuvoja ja työkoneita osaat käyttää.

Älä merkitse S1-, S2- tai S3-pätevyyttä ansioluetteloon yleisnimityksenä sähköalan kokemukselle. Jos sinulla on pätevyystodistus, ilmoita sen oikea luokka ja työalue.

Palkka

Tilastokeskuksen vuoden 2024 palkkarakennetilaston tällä sivulla käyttämä vertailuryhmä 7411 Rakennussähköasentajat antaa kokonaisansion P10-luvuksi 2 939 €/kk, mediaaniksi 3 703 €/kk ja P90-luvuksi 4 791 €/kk.

Tämä ei ole sähköverkkoasentajan nimikekohtainen palkkatilasto. Verkostotyön palkkaus, päivystys ja työaikakorvaukset voivat poiketa rakennussähköstä merkittävästi. Työpaikan palkka ja sovellettavan työehtosopimuksen määräykset ovat siksi tärkeämpiä kuin tämä vertailuluku.

Työehtosopimus

Sähköliiton Energia-, ICT- ja verkostoalan työehtosopimus on voimassa 1.4.2025–31.3.2028. Sitä käytetään sopimuksen soveltamisalalla esimerkiksi sähköntuotannon, sähkönjakelun, ICT:n ja verkostotyön tehtävissä.

Sopimus ei kuitenkaan seuraa automaattisesti ammattinimikettä. Soveltuminen riippuu työnantajasta, tämän sopimussidonnaisuudesta ja tehtävästä. Urakoitsijalla voi soveltua toinen työehtosopimus.

Työn hyvät ja vaikeat puolet

Hyviä puolia voivat olla konkreettinen työ yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin parissa, vaihtelevat kohteet ja mahdollisuus kehittyä vaativaan verkostotyöhön, vianrajaamiseen tai vastuutehtäviin.

Vaikeita puolia ovat sää, liikkuva työ, sähköiset vaarat, työskentely korkealla tai liikenteen läheisyydessä sekä joissakin tehtävissä päivystys ja äkilliset vikakeikat. Sähköturvallisuudesta ei saa tinkiä häiriön kiireellisyyden vuoksi.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitseeko jokainen sähköverkkoasentaja S2-pätevyyden?

Ei. S2 on sähköturvallisuuslain mukainen vastuupätevyys omalla työalueellaan. Työntekijän itsenäisen sähkötyön ammattitaito määräytyy erikseen 73 §:n perusteella.

Voiko vastavalmistunut tehdä verkostotöitä itsenäisesti?

Ei automaattisesti kaikkea. Itsenäisen sähkötyön edellytykset riippuvat koulutuksesta, lain edellyttämästä työkokemuksesta ja opastuksesta. Uuden työntekijän tehtävät ja valvonta pitää sovittaa todelliseen osaamiseen.

Onko verkkoasentajan työ aina ulkotyötä?

Suuri osa verkon rakennus- ja vikatyöstä tehdään ulkona, mutta tehtäviin voi kuulua myös muuntamo-, asema-, varasto-, mittaus- ja dokumentointityötä. Työnkuva vaihtelee työnantajan mukaan.

Tekeekö sähköverkkoasentaja aina päivystystä?

Ei. Ympärivuorokautista vikavalmiutta ylläpitävissä organisaatioissa päivystys tai varallaolo on tavallista, mutta kaikissa rakentamis- ja projektitehtävissä sitä ei ole.

Mikä TES sähköverkkoasentajalla on?

Energia-, ICT- ja verkostoalan TES on yksi keskeinen sopimus verkostotyössä. Sovellettava sopimus pitää kuitenkin tarkistaa työnantajan toiminnan ja sopimuksen soveltamisalan perusteella.

Katso myös

• Sähköasentaja
• Teollisuussähköasentaja
• Sähkölaiteasentaja
• Rakentaminen ja talotekniikka
• Avoimet työpaikat