Teollisuussähköasentajana pidät tehtaiden, voimalaitosten ja konepajojen sähköjärjestelmät toiminnassa. Vastuullasi ovat kaapeloinnit, jakelukeskukset, moottorikäytöt, taajuusmuuttajat ja automaation väyläratkaisut. Suomessa työ keskittyy paperi- ja sellutehtaisiin (UPM, Stora Enso, Metsä Group), terästehtaisiin (SSAB Raahe, Outokumpu Tornio), Nesteen jalostamoille, Olkiluodon ja Loviisan voimalaitoksiin sekä autotehtaisiin (Valmet Automotive).

Lyhyesti

Työ on käytännönläheistä asennusta ja kunnossapitoa. Se tehdään yleensä tuotantolaitoksen seisokeissa tai vuorokunnossapidossa. Tehtäviin kuuluu kaapelointeja, jakelukeskuksia, moottorikäyttöjä, taajuusmuuttajia ja PLC-vianhakua. Työ vaatii lakisääteisen sähköpätevyyden (S3, S2 tai S1) ja SFS 6002 -sähkötyöturvallisuuskoulutuksen. Lisäksi tarvitaan työturvallisuuskortti ja usein tulityökortti. Pohja on tyypillisesti sähköasentajan perustutkinto. Avoimet paikat näkyvät työnhaun tietopankissa.

Työn arki

Vuoro alkaa työnjohdon briiffillä ja työluvilla: jännitteettömyyden toteamisesta, lukitsemisesta ja varmistamisesta vastaa työn tekijä yhdessä prosessin omistajan kanssa (LOTO-menettely). Korjaustehtävät vaihtelevat moottorin laakeroinnista taajuusmuuttajan parametrien tarkastukseen ja PLC-vianhakuun. Seisokit ovat työn intensiivisin vaihe: useat asentajat tekevät rinnakkain isoja muutostöitä parin viikon aikana ennen tuotannon palautusta. Dokumentointi (kytkentäkaaviot, sähkösuunnitelmat AutoCAD/Engelis-ympäristössä) kuuluu työhön.

Kenelle työ sopii

Sopii hakijalle, jolla on tarkkuutta turvallisuusajattelussa, käsillä tekemisen ote ja pitkäjänteisyyttä vianhakuun. Vuorotyön kestäminen, fyysinen kunto ja kyky toimia melussa ja korkealla ovat tärkeitä. Aloittajille reitti on yleensä sähköasentajan perustutkinnon kautta apuasentajaksi ja siitä itsenäiseen kunnossapitoon.

Osaaminen, koulutus ja luvat

Sähköasentajan perustutkinto on tyypillinen pohja. Itsenäinen sähkötyö edellyttää lakisääteistä sähköpätevyyttä: S3 (rajoitettu), S2 tai S1 (laaja) – pätevyys hankitaan kokemuksen ja erillisen tutkinnon perusteella, todistuksen myöntää Seti Oy. Sähkötyöturvallisuus SFS 6002 -koulutus uusitaan viiden vuoden välein; standardista on käytössä vuonna 2025 julkaistu 5. painos (SFS 6002:2025). Työturvallisuus- ja tulityökortti ovat lähes pakollisia. Atex-tilojen työ vaatii erillisen lisäkoulutuksen, ja paperi-/sellutehtailla on omat työturvallisuuskoulutukset. Englannin kielen lukutaito on tarpeen kalustomanuaalien takia.

Työympäristöt

Paperitehtaat, sellutehtaat, terästehtaat, jalostamot, voimalaitokset, kaivokset ja kemianteollisuuden laitokset. Työ tehdään usein laitoksen sisätiloissa, mutta korkealla, ahtaissa paikoissa, kuumassa tai pakkasessa. Vuorotyö (2- tai 3-vuoro) on yleistä kunnossapitorooleissa, projektitehtävissä virka-aika painottuu enemmän.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa

Mainitse käyttämäsi sähköpätevyydet (S3/S2/S1), automaatiojärjestelmät (esim. Siemens S7, ABB AC500, Allen-Bradley), taajuusmuuttajat (Vacon, ABB, Siemens) ja teollisuusväylät (Profibus, Profinet, EtherCAT). Kuvaa aiemmat tuotantolaitokset ja tehtävät: ”Olkiluodossa polttoainevaihtoseisokin sähkötyöt”, ”UPM:n paperikoneen rullainmoottoreiden kunnossapito”. Tulityö-, työturvallisuus- ja Atex-koulutusten voimassaolo kannattaa eritellä.

Palkka ja työehdot

Lähin julkaistu vertailuryhmä on muut sähköasentajat (7412). Vuoden 2024 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansion luvut tässä ryhmässä olivat:

Palkkakohta €/kk
Alin 10 % (P10) 2 618
Mediaani 3 662
Ylin 10 % (P90) 5 335

Luvut ovat sähköasentajien vertailulukuja, eivät teollisuussähköasentajan nimikekohtainen palkkalupaus. Konepajojen teollisuussähköasennuksessa Teknologiateollisuuden TES on yleinen. Sähköasennusalan työssä noudatetaan Sähköistys- ja sähköasennusalan TES:iä. Paperiteollisuudessa palkkaus noudattaa työnantajan paperiteollisuuden TES:iä. Vuorolisät ja seisokkityö vaikuttavat ansioon.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä

Selaa kunnossapidon ja sähköasennuksen tehtäviä työpaikkasivulta. Vertaa lähekkäisiä rooleja: Älykotijärjestelmän asentaja, Tietoliikennejärjestelmän teknikko ja Tulisijojen asentaja. Suurimmat työpaikkakeskittymät ovat Raahen, Tornion, Imatran, Kotkan ja Lappeenrannan teollisuusalueilla.

Usein kysytyt kysymykset

Riittääkö sähköasentajan perustutkinto?

Aloitustyöhön kyllä. Itsenäiseen sähkötyöhön tarvitaan sähköpätevyys, joka edellyttää työkokemusta ja erikseen suoritettua tutkintoa.

Onko vuorotyö pakollinen?

Vuorokunnossapidossa kyllä, projektitehtävissä virka-aika on tavallisempi. Seisokeissa työtä tehdään vuorokauden ympäri.

Vaaditaanko ajokorttia?

Käytännössä kyllä. Tehtaat ovat usein syrjässä julkisesta liikenteestä ja työvälineiden kuljetus omalla autolla on tavallista.

Voiko siirtyä asentajaroolista asiantuntijaksi?

Kyllä. Tyypillinen polku on asentaja → työnjohtaja → kunnossapitoinsinööri → projektipäällikkö. Lisäkoulutus (insinööritutkinto, automaation erikoistuminen) on usein osa siirtymää.

Katso myös

Lähteet ja tarkistus

Keskeiset lähteet ja niiden tarkistuspäivät. Julkiset linkit vievät mahdollisimman tarkalle lähdesivulle.

  1. stat.fi
    Tukee tietoja: palkkatiedot ja niiden määritelmät. Tarkistettu 31.7.2026.
  2. www.teollisuusliitto.fi
    Tukee tietoja: työehtosopimus. Tarkistettu 2.8.2026.
  3. sahkoliitto.fi
    Tukee tietoja: työehtosopimus. Tarkistettu 2.8.2026.
  4. tyosuojelu.fi
    Tukee tietoja: työehtosopimus. Tarkistettu 2.8.2026.
  5. Palkkarakennetilasto, taulukko 15au – Tilastokeskus / StatFin
    Tukee tietoja: palkka. Tarkistettu 31.7.2026.