Sähköasentajan palkka 2024

Sähköasentajan palkka Tilastokeskuksen 2024 palkkarakennetilaston mukaan: mediaani, alin 10 % ja ylin 10 %.

Sähköasentajan ansio rakentuu sähköistysalan TES:n peruspalkasta, vaativuusryhmästä ja matkapalkasta. Palkkanauha eroaa selvästi sen mukaan, työskenteleekö asentaja samalla työmaalla pitkään, ajaako reittiä useammalle kohteelle päivässä vai onko mukana päivystysvelvollisuus. Pätevyyskirjat (S2, S1) ja erikoisosaaminen, kuten kiinteistöautomaatio tai aurinkosähköjärjestelmät, näkyvät palkassa konkreettisesti.

Lyhyesti

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston 2024 mukaan rakennussähköasentajien kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansion mediaani oli 3 700 €/kk. Alin kymmenes oli enintään 2 936 €/kk ja ylin kymmenes vähintään 4 790 €/kk. Säännöllisen työajan ansion mediaani oli 3 604 €/kk. Sähköistysalan TES:ssä on vaativuusryhmät 1–4. Kokenut nokkamies tai työnjohtotehtäviä hoitava asentaja yltää usein 4 500–4 900 euron kuukausitasolle, kun taas vasta valmistunut asentaja aloittaa lähempänä 2 900–3 200 euron kuukausipalkkaa. Matkapalkka, päivärahat ja ylityöt nostavat kokonaisansiota työmaaolojen mukaan.

Mitä palkkaluvut tarkoittavat?

Kokonaisansio sisältää säännöllisen työajan ansion lisäksi esimerkiksi ylityökorvauksia ja muita epäsäännöllisiä eriä. Säännöllisen työajan ansio sisältää jo työaikalisiä, kuten ilta-, yö- ja viikonloppulisiä, jos ne kuuluvat palkkarakenteeseen.

Palkkaan vaikuttavia tekijöitä

  • vaativuusryhmä sähköistysalan TES:ssä (1–4)
  • matkapalkka ja päivärahat, kun työmaa on kotoa kaukana
  • ylityökorvaukset, jotka usein nostavat kokonaisansiota merkittävästi
  • pätevyydet: S2, S1 sekä jännitetyöoikeus
  • erikoisosaaminen: kiinteistöautomaatio, aurinkosähkö, latausjärjestelmät, teollisuusautomaatio
  • päivystysvelvollisuus huoltoyhtiöissä ja teollisuuden kunnossapidossa
  • urakkapalkka ja työmaakohtaiset bonukset

Miten käytät tietoa työnhaussa?

Pyydä haastattelussa erottelu peruspalkasta, matkakorvauksista ja päivärahoista. Asentaja, joka ajaa päivittäin 60–100 kilometriä työmaalle, voi nostaa kokonaisansiotaan satoja euroja kuukaudessa pelkillä kilometrikorvauksilla ja päivärahoilla, jotka eivät kuitenkaan näy Tilastokeskuksen luvuissa kokoaikaisina ansioina. Jos sinulla on jännitetyöoikeus tai erikoispätevyys aurinkosähköön, latauspisteisiin tai automaatioon, kysy erikseen, miten ne hinnoitellaan vaativuusryhmässä ja tehtäväkohtaisessa lisässä.

Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä?

Palaa Sähköasentajan ammattisivulle ja vertaa työmaa-asennusta, kunnossapitoa ja teollisuuden urakointia. Palkkaneuvottelun opas auttaa hinnoittelemaan pätevyydet ja erikoisosaamisen, etenkin kun siirryt urakointiyrityksestä teollisuuteen tai päinvastoin.

Usein kysytyt kysymykset

Sisältyvätkö matkapalkka ja päivärahat Tilastokeskuksen mediaaniin?

Eivät kaikki täysimääräisesti. Verovapaat päivärahat ja kilometrikorvaukset eivät pääsääntöisesti näy palkkarakennetilaston ansioluvuissa, joten työmaalta toiseen liikkuva asentaja voi saada käteen enemmän kuin mediaani 3700 €/kk antaa ymmärtää. Vertaa siis bruttopalkkaa, ja kysy lisäksi päivärahojen rakenne erikseen.

Vaikuttavatko pätevyydet (S2, S1) palkkaan?

Vaikuttavat. Pätevyys oikeuttaa korkeampaan vaativuusryhmään ja tehtäväkohtaiseen lisään, etenkin kun se on edellytys töiden vastuulliselle hoitamiselle. Sama koskee jännitetyöoikeutta ja teollisuusautomaation erikoiskoulutuksia.

Onko teollisuuden ja urakointiliikkeen palkka erilainen?

Teollisuuden kunnossapidossa kolmivuorotyö, päivystys ja prosessiosaaminen voivat nostaa kokonaisansiota selvästi mediaanin yläpuolelle. Urakointipuolella palkka muodostuu enemmän työmaan etenemisen, urakkapalkan ja matkapalkan yhdistelmänä. Aloituspalkat ovat usein lähellä toisiaan, mutta lisien rakenne eroaa.

Onko sähköasentajan palkasta neuvoteltavissa?

On, etenkin kun sinulla on tarvittavat pätevyydet ja erikoiskokemus. Vaativuusryhmän valinta ja tehtäväkohtainen lisä ovat sähköistysalan TES:ssä neuvoteltavissa. Yksittäisillä työmailla nokkamiehen lisä ja ylityökorvausten käytäntö ovat keskeisiä neuvottelukohtia.

Katso myös

Lähteet