Sosiaalityöntekijä - ammatti, työnkuva ja työnhaku
Sosiaalityöntekijä tekee vaativaa asiakas- ja asiantuntijatyötä sekä laissa erikseen säädettyä päätöksentekoa. Lue laillistuksesta, tutkintovaatimuksesta, tilapäisenä toimimisesta, työn arjesta ja palkasta.
Sosiaalityöntekijä tekee vaativaa asiakas- ja asiantuntijatyötä tilanteissa, joissa ihmisen arkeen liittyy esimerkiksi toimeentulon, asumisen, perhesuhteiden, turvallisuuden, toimintakyvyn tai palvelujen yhteensovittamisen ongelmia. Työssä yhdistyvät ihmisen kohtaaminen, lainsäädännön soveltaminen, palvelujärjestelmän tuntemus ja kirjallinen perusteleminen.
Työn sisältö muuttuu paljon tehtäväalueen mukaan. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työ on erilaista kuin aikuissosiaalityö, vammaispalvelujen sosiaalityö tai sairaalassa tehtävä sosiaalityö.
Lyhyesti
- Sosiaalityöntekijä on Suomessa laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö. Vuonna 2026 ammattioikeuden myöntää Lupa- ja valvontavirasto.
- Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella laillistus edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa sekä sosiaalityön pääaineopintoja tai niitä vastaavia yliopistollisia opintoja.
- Sosiaalihuollon ammattihenkilölain 9 § määrittelee sosiaalityöntekijän erityiset velvollisuudet. Päätöksentekovalta ei kuitenkaan synny pelkästä ammattinimikkeestä, vaan sitä käytetään siltä osin kuin muu laki ja organisaation toimivaltajärjestelyt sen mahdollistavat.
- Tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimimista koskeva 12 § muuttui joulukuussa 2024. Nykyinen sääntö on aiempaa laajempi mutta sisältää tarkat koulutus-, kokemus-, valvonta- ja toimivaltarajat.
- Päivystys tai virka-ajan ulkopuolinen työ ei kuulu automaattisesti kaikkiin sosiaalityön tehtäviin.
Mitä sosiaalityöntekijä tekee käytännössä?
Työ voi sisältää esimerkiksi:
- asiakkaan elämäntilanteen ja palvelutarpeen arviointia
- asiakastapaamisia toimistolla, etänä, sairaalassa tai asiakkaan omassa ympäristössä
- asiakassuunnitelman laatimista ja seurantaa
- palvelujen ja tukitoimien yhteensovittamista
- verkostoneuvotteluja esimerkiksi terveydenhuollon, koulun, Kelan, poliisin tai järjestöjen kanssa
- viranomaispäätösten valmistelua ja tekemistä oman toimivallan puitteissa
- asiakkaan oikeuksien ja vaihtoehtojen selvittämistä
- riskien, kiireellisyyden ja suojelun tarpeen arviointia tehtäväalueen mukaan
- kirjaamista ja päätösten perustelemista
- konsultointia ja moniammatillista asiantuntijatyötä.
Työ ei ole vain palvelujen etsimistä asiakkaalle. Sosiaalityöntekijän pitää jäsentää, mikä tilanteessa on olennaista, mitä lainsäädäntö edellyttää, mihin palveluun asiakkaalla on oikeus ja mitä vaikutuksia tehdyllä ratkaisulla on.
Laillistus ja koulutusvaatimus
Sosiaalihuollon ammattihenkilölain 7 §:n mukaan Lupa- ja valvontavirasto myöntää Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella oikeuden harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia henkilölle, joka on suorittanut:
- ylemmän korkeakoulututkinnon ja
- tutkintoon sisältyvät tai sen lisäksi suoritetut sosiaalityön pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot.
Pelkkä ylempi korkeakoulututkinto ei siis riitä. Myöskään sosionomi (AMK) -tutkinto ei itsessään anna sosiaalityöntekijän laillistusta.
Ulkomailla suoritetun koulutuksen tunnustamisessa on omat menettelynsä. Hakijan pitää käyttää Lupa- ja valvontaviraston ajantasaista ammattioikeusasiointia.
Mitä laki sanoo sosiaalityöntekijän vastuusta?
Ammattihenkilölain 9 §:n mukaan sosiaalityöntekijä vastaa sosiaalityön ammatillisesta johtamisesta sekä yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeeseen vastaavasta asiakas- ja asiantuntijatyöstä ja sen vaikutusten seurannasta ja arvioinnista.
Laki toteaa lisäksi, että sosiaalityöntekijä vastaa sosiaalihuollon palvelujen antamisesta ja päätöksenteosta sen mukaan kuin muualla laissa erikseen säädetään.
Tämä viimeinen rajaus on tärkeä. Kaikki sosiaalityöntekijät eivät tee samoja päätöksiä, eikä ammattinimike yksin anna yleistä oikeutta ratkaista mitä tahansa sosiaalihuollon asiaa. Toimivalta määräytyy tehtäväalueen lainsäädännön ja organisaation toimivaltapäätösten mukaan.
Voiko tehtävässä toimia tilapäisesti ilman laillistusta?
Kyllä, mutta vain lain ehtojen mukaisesti.
Sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 § muutettiin vuonna 2024. Nykyisen lain mukaan sosiaalityöntekijän tehtävissä voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan muun muassa:
- sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun
- tietyin edellytyksin henkilö, jolla on soveltuva yliopistossa suoritettu yhteiskuntatieteellisen alan korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto sekä lain edellyttämät sosiaalityön opinnot, harjoittelu tai riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito.
Tilapäisesti tehtävässä toimiva työskentelee laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.
Laki rajoittaa myös toimivaltaa: tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä toimivalla ei ole sosiaalityöntekijälle säädettyä oikeutta päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta tai siihen liittyvistä toimenpiteistä.
Laissa on lisäksi mahdollisuus ylittää yhden vuoden määräaika enintään vuodeksi kerrallaan, jos siihen on asiakasturvallisuuteen, palvelujen saatavuuteen tai jatkuvuuteen liittyvä välttämätön tai muu erityinen syy. Tätä ei pidä kuvata automaattiseksi oikeudeksi jatkaa sijaisena rajattomasti.
Työalueet ovat hyvin erilaisia
Lastensuojelu
Työssä arvioidaan lapsen ja perheen tilannetta, suunnitellaan ja koordinoidaan palveluja sekä tehdään lastensuojelulain mukaisia tehtäviä oman toimivallan mukaan. Työhön voi liittyä kiireisiä tilanteita, mutta päivystysjärjestelyt ovat organisaatiokohtaisia.
Aikuissosiaalityö
Työssä voidaan käsitellä esimerkiksi asumista, taloudellisia vaikeuksia, osallisuutta, päihteitä, mielenterveyttä ja palvelujen yhteensovittamista. Työnkuvaa ei pidä typistää täydentävän toimeentulotuen päätöksiin.
Vammaispalvelut
Sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan yksilöllistä tilannetta ja palvelujen tarvetta voimassa olevan vammaispalvelulainsäädännön sekä muun sosiaalihuollon sääntelyn perusteella.
Terveydenhuollossa tehtävä sosiaalityö
Sairaalassa tai muussa terveydenhuollossa sosiaalityöntekijä voi auttaa esimerkiksi sairauden aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten, kuntoutuksen, etuuksien ja jatkopalvelujen kokonaisuuden selvittämisessä osana moniammatillista tiimiä.
Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja eivät ole vain “päätöksentekijä ja ei-päätöksentekijä”
Vanha yksinkertaistus, jonka mukaan sosiaalityöntekijä tekee päätökset ja sosiaaliohjaaja ei koskaan tee päätöksiä, on liian karkea.
Sosiaalityöntekijällä on laissa erityinen ammattihenkilöasema ja eräitä tehtäviä on säädetty nimenomaan sosiaalityöntekijälle. Sosiaaliohjaaja taas on tyypillisesti laillistettu sosionomi, jonka tehtävät painottuvat ohjaukseen, neuvontaan, palvelujen yhteensovittamiseen ja asiakkaan arjen tukeen. Organisaatio voi kuitenkin antaa sosiaaliohjaajalle toimivaltaa sellaisiin viranhaltijapäätöksiin, joita laki ei ole varannut tietylle ammattihenkilölle.
Oikea ero pitää siis selvittää tehtäväkohtaisesta lainsäädännöstä ja työnantajan toimivaltajärjestelystä.
Kirjaaminen on osa oikeusturvaa
Sosiaalityön kirjauksia voivat myöhemmin käyttää asiakas, toinen työntekijä, muutoksenhakuelin tai valvova viranomainen. Siksi kirjauksen pitää erottaa toisistaan esimerkiksi:
- asiakkaan oma kertomus
- muun henkilön tai viranomaisen antama tieto
- työntekijän havainto
- ammatillinen arvio
- tehty päätös ja sen oikeudellinen peruste.
Hyvä kirjaaminen ei tarkoita mahdollisimman pitkää tekstiä. Olennaista on, että asiasta muodostuu ymmärrettävä, jäljitettävä ja perusteltu kokonaisuus.
Työajat
Monet sosiaalityöntekijän tehtävät ovat virka- tai päivätyötä. Joissakin lastensuojelun, sosiaalipäivystyksen tai muun kiireellisen sosiaalihuollon tehtävissä voi olla ilta-, viikonloppu-, päivystys- tai varallaolojärjestelyjä.
Näitä ei pidä yleistää koko ammattiin. Työpaikkailmoituksesta kannattaa tarkistaa erikseen työaikamuoto, päivystysvelvollisuus, varallaolo ja niiden korvaaminen.
Työn kuormitus
Kuormitusta voivat aiheuttaa vaikeat elämäntilanteet, ristiriidat asiakkaiden ja palvelujärjestelmän välillä, suuri määrä samanaikaisia asioita sekä päätösten oikeudellinen vastuu.
Työnhakijan kannattaa haastattelussa kysyä esimerkiksi:
- asiakasmäärästä ja sen laskentatavasta
- perehdytyksestä
- esihenkilön ja juridisen tuen saatavuudesta
- työnohjauksesta
- parityön ja konsultoinnin käytännöistä
- sijaisjärjestelyistä poissaolojen aikana
- siitä, kuinka paljon työajasta on mahdollista käyttää kirjauksiin.
Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?
Kerro tehtäväalue ja oma vastuu täsmällisesti. Esimerkiksi:
- "Olen tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisia palvelutarpeen arviointeja aikuissosiaalityössä."
- "Lastensuojeluharjoittelussa osallistuin asiakassuunnitelmien valmisteluun ja verkostotapaamisiin laillistetun sosiaalityöntekijän ohjauksessa."
- "Olen laatinut perusteltuja viranhaltijapäätöksiä työnantajan delegointipäätöksen mukaisessa toimivallassa."
- "Olen koordinoinut asiakkaan terveydenhuollon, Kelan ja asumispalvelujen kokonaisuutta."
Jos olet toiminut tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävissä, kerro myös tehtävän ajankohta, yksikkö ja se, millä laillisella koulutus- ja valvontaperusteella työskentelit.
Palkka
Tilastokeskuksen vuoden 2024 palkkarakennetilaston ryhmässä 2635 Sosiaalityön erityisasiantuntijat kokonaisansion P10 oli 3 305 €/kk, mediaani 4 158 €/kk ja P90 5 127 €/kk.
Kokonaisansio on tilastollinen käsite. Se ei ole sama asia kuin työpaikan tehtäväkohtainen tai tasopalkka eikä yksittäisen hyvinvointialueen palkkataulukko.
Työehtosopimus
Hyvinvointialueen sosiaalityön tehtävissä keskeinen sopimus on SOTE-sopimus 2025–2028. Vuonna 2026 sopimuksen palkkausjärjestelmää viedään tasopalkkamalliin, joka on otettava käyttöön viimeistään 1.10.2026 sopimuksen piirissä.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla sovellettava sopimus voi olla SOSTES 2026–2028, jos työnantaja ja tehtävä kuuluvat sen soveltamisalaan.
Ammattinimike yksin ei ratkaise työehtosopimusta. Työnantaja, toimiala ja tehtävä ratkaisevat.
Työn hyvät ja vaikeat puolet
Hyviä puolia voivat olla mahdollisuus vaikuttaa ihmisen palvelukokonaisuuteen, työn yhteiskunnallinen merkitys ja laaja määrä erilaisia tehtäväalueita.
Vaikeita puolia ovat ristiriitaiset tavoitteet, oikeudellinen vastuu, pitkäkestoiset asiakasprosessit ja tilanteet, joissa palvelujärjestelmän mahdollisuudet eivät vastaa asiakkaan tarvetta. Työntekijän ei pidä joutua ratkaisemaan rakenteellisia resurssiongelmia yksin.
Kenelle työ voi sopia?
Työ voi sopia henkilölle, joka pystyy yhdistämään inhimillisen kohtaamisen ja oikeudellisen tarkkuuden. Asiakkaan tilanteen ymmärtäminen ei tarkoita, että kaikki pyynnöt voidaan hyväksyä, ja kielteinen päätös ei puolestaan poista velvollisuutta kohdella asiakasta asiallisesti ja perustella ratkaisu ymmärrettävästi.
Ammattitaitoa on myös tunnistaa oman toimivallan raja ja hakea juridista tai ammatillista konsultaatiota epäselvässä tilanteessa.
Usein kysytyt kysymykset
Onko sosiaalityöntekijä laillistettu ammatti?
Kyllä. Sosiaalihuollon ammattihenkilölain 7 §:n mukaisen ammattioikeuden myöntää hakemuksesta Lupa- ja valvontavirasto henkilölle, joka täyttää koulutusvaatimukset.
Riittääkö sosionomi (AMK) -tutkinto sosiaalityöntekijäksi?
Ei laillistukseen sellaisenaan. Suomessa suoritetun koulutuksen perusteella sosiaalityöntekijän laillistus edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa sekä sosiaalityön pääaineopintoja tai niitä vastaavia yliopistollisia opintoja.
Voiko sosiaalityöntekijän tehtävässä toimia tilapäisesti ilman laillistusta?
Kyllä, jos sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 §:n koulutus- ja muut edellytykset täyttyvät. Tilapäisesti tehtävässä toimiva työskentelee laillistetun sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena, eikä hänellä ole kaikkia laillistetulle sosiaalityöntekijälle säädettyjä päätösoikeuksia.
Onko tilapäinen työ aina enintään yksi vuosi?
Perussääntö on enintään vuosi. Nykyinen 12 § mahdollistaa määräajan ylittämisen enintään vuodella kerrallaan, jos siihen on laissa mainittu välttämätön tai muu erityinen syy. Jatko ei ole automaattinen.
Tekeekö sosiaalityöntekijä aina viranomaispäätöksiä?
Ei kaikissa tehtävissä samalla tavalla. Sosiaalityöntekijällä on laissa erityisiä vastuita, mutta konkreettinen päätösvalta määräytyy sovellettavan erityislain ja työnantajan toimivaltajärjestelyn perusteella.
Tekeekö sosiaalityöntekijä aina päivystystä?
Ei. Päivystys liittyy tiettyihin tehtäviin, kuten sosiaalipäivystykseen tai joihinkin lastensuojelun järjestelyihin. Moni sosiaalityöntekijä tekee tavallista päivä- tai virka-aikaan painottuvaa työtä.
Katso myös
- Sosiaaliohjaaja
- Johtava sosiaalityöntekijä
- Päihdehuollon sosiaalityöntekijä
- Sosiaali- ja terveysala
- Sairaanhoitaja
- Lähihoitaja
- Avoimet työpaikat
Lähteet ja tarkistus
Keskeiset lähteet ja niiden tarkistuspäivät. Julkiset linkit vievät mahdollisimman tarkalle lähdesivulle.
- Hae sosiaali- tai terveysalan ammattioikeutta – Lupa- ja valvontavirasto / Suomi.fi
- Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 – Finlex
- Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 ja 16 §:n muuttamisesta 740/2024 – Finlex
- Palkkarakennetilasto, taulukko 15au – Tilastokeskus / StatFin
- Palkkarakennetilaston dokumentaatio – Tilastokeskus
- SOTE-sopimus 2025–2028 – työaika – Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
- SOTE-sopimus 2025–2028, tasopalkkamääräykset – Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
- Yksityinen sosiaalipalveluala – SOSTES 2026–2028 – Hyvinvointiala HALI ry