Vapaaehtoisten ohjaaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku
Vapaaehtoisten ohjaaja rekrytoi ja koordinoi vapaaehtoisia SPR:llä, MLL:llä, seurakunnissa ja hyvinvointialueilla. Sivulla työn arki ja palkkaus.
Vapaaehtoisten ohjaajan päivä jakautuu ihmisten kanssa työskentelyyn ja toiminnan suunnitteluun. Aamupäivällä tapaat kolme uutta ystäväpalveluvapaaehtoista, käytte läpi vaitiolovelvollisuuden ja sopivat ensimmäisen ystäväasiakkaan kanssa tutustumiskäynnin. Iltapäivällä päivität OmaApu-järjestelmää, lähetät SPR:n koulutuskutsut ja vastaat puhelimeen kun pitkäaikainen vapaaehtoinen ilmoittaa lopettavansa. Suomessa vapaaehtoisten ohjaajia työllistävät erityisesti Suomen Punainen Risti, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pelastusarmeija, Diakonissalaitos, seurakunnat, hyvinvointialueet sekä urheiluseurat ja festivaaliorganisaatiot.
Lyhyesti
Vapaaehtoisten ohjaaja (vapaaehtoiskoordinaattori, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja) rekrytoi, perehdyttää, tukee ja koordinoi vapaaehtoisia. Tehtävä yhdistää järjestötyön, ohjauksen ja viestinnän, ja sen ydin on rakentaa kestävä silta vapaaehtoisten kiinnostuksen ja organisaation tarpeen välille. Työnantajia ovat SPR, MLL, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos, seurakunnat, hyvinvointialueet ja festivaaliorganisaatiot. Ammatti kuuluu Avoimet.fi:n hakemistossa kategoriaan Johto ja asiantuntijatyö, ja avoimet paikat näkyvät työnhaun tietopankissa.
Työn arki
Päivä rytmittyy tehtäväkohtaisesti. Ystäväpalvelussa ohjaaja hakee, haastattelee ja kouluttaa vapaaehtoisia, sovittaa heitä ystäväasiakkaiden kanssa ja seuraa miten kohtaaminen lähtee käyntiin. Kriisi- ja päivystystoiminnassa, kuten SPR:n ensiapuryhmissä tai Vapepan vapaaehtoisissa pelastuspalveluissa, ohjaaja huolehtii harjoituksista, hälytyslistoista ja koulutuksista. Festivaaleilla ja urheilutapahtumissa (esim. Ruisrock, Suomi Areena, Lahden hiihdot) työ on intensiivistä projektityötä, jossa rekrytoidaan satoja vapaaehtoisia muutamassa kuukaudessa. Hallinnollinen osuus — sopimukset, vakuutusasiat, kulukorvaukset, raportointi rahoittajalle — kuuluu tehtävään aina.
Kenelle työ sopii
Sopii hakijalle, joka pitää ihmisten kanssa työskentelystä, jaksaa pitää lankoja käsissään monessa asiassa yhtä aikaa ja osaa motivoida ilman käskysuhdetta. Vapaaehtoisia ei voi komentaa: heille on tarjottava merkityksellinen tehtävä, riittävä perehdytys ja kunnioitettu rooli. Pitää sietää sitä, että porukka vaihtuu ja motivaatio horjuu — pysyvyyden rakentaminen on osa työtä.
Osaaminen, koulutus ja luvat
Yleisimpiä taustakoulutuksia ovat sosionomi (AMK), yhteisöpedagogi (AMK), sosiaalialan tai järjestötyön korkeakoulututkinnot. Myös teologin, kasvatustieteilijän tai humanistisen alan opinnot soveltuvat. Sosiaali- ja terveysalan järjestötyössä SPR:n ja MLL:n omat vapaaehtoiskoordinaattorin koulutukset täydentävät pohjakoulutusta. Kirkon järjestämä diakonisen vapaaehtoistyön ohjaus vaatii usein teologisen tai diakonialaitoksen koulutuksen. Lasten ja nuorten kanssa työskennellessä vaaditaan rikostaustan tarkistus (lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämislaki). Hygieniapassi ja ensiaputaidot ovat eduksi tapahtuma- ja kerhotoiminnassa.
Työympäristöt
Suuret järjestöt (SPR, MLL, Pelastakaa Lapset, Diakonissalaitos, Suomen Pakolaisapu) tarjoavat vakaita työpaikkoja kaupunkikohtaisesti. Hyvinvointialueet ovat työllistäjiä erityisesti vanhus- ja vammaispalveluihin liittyvissä vapaaehtoisrooleissa. Seurakunnat työllistävät diakoniatyön ja perhetyön puolella. Urheilu- ja festivaaliorganisaatioissa työ on usein määräaikaista ja kausiluontoista. Pääkaupunkiseudulla työpaikkoja on eniten, mutta kaikissa keskikokoisissa kaupungeissa on järjestötyön rooleja.
Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa
Kerro konkreettisesti, kuinka monta vapaaehtoista olet ohjannut ja millaisissa tehtävissä. Mainitse käytetyt järjestelmät (Vapaaehtoiseksi.fi, Lyyti, OmaApu, ystavaApp). Tuo esiin omaa vapaaehtoistaustaa, jos sellaista on — moni tehtävä saadaan oman vapaaehtoispolun kautta. Jos olet järjestänyt koulutuksia, vetänyt ryhmiä tai vastannut tapahtumarekrytoinneista, sano lukumäärä ja konkreettinen tulos. Rikostaustaote, ensiapu 1 -taso ja mahdollinen järjestö- tai diakoniakoulutus kannattaa nimetä erikseen.
Palkka ja työehdot
Sosiaalialan järjestöjen TES (sosiaalialan järjestöjen palvelusuhteen ehtoja säätelevä TES, Hyvinvointiala HALI / Erto / JHL) tai kirkon TES sääntelee palkkaa työnantajasta riippuen. Hyvinvointialueilla noudatetaan KVTES:iä. Hanke- ja projektityöt ovat usein määräaikaisia ja sidottu STEA-rahoitukseen tai EU-rahoitukseen. Iltatyö- ja viikonloppulisät kuuluvat tehtävään, koska vapaaehtoiset toimivat usein iltaisin ja viikonloppuisin.
Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä
Selaa järjestö- ja sosiaalialan avoimia tehtäviä työpaikkasivulta. Vertaa rinnakkaisia rooleja: Työnhaunohjaaja, Työsuhdeasiainhoitaja ja Käytettävyysasiantuntija avaavat eri näkökulmia ohjaus- ja koordinointitehtäviin.
Usein kysytyt kysymykset
Pitääkö olla itse vapaaehtoinen ennen tätä työtä?
Ei pakolla, mutta vahvasti suositeltavaa. Useimmilla pitkän linjan vapaaehtoiskoordinaattoreilla on oma vapaaehtoistausta — se antaa uskottavuuden ja ymmärryksen siitä, miksi joku tulee mukaan ilman palkkaa.
Onko työ määräaikaista?
Iso osa on. Hanketyössä rahoitus määrää keston, ja festivaali- ja kausiroolit ovat luonnollisesti määräaikaisia. Vakinaisia paikkoja on suurissa järjestöissä (SPR, MLL, Diakonissalaitos) ja seurakunnissa.
Voiko alalle siirtyä yritysmaailmasta?
Voi. HR-, projektipäällikkö- ja viestintätaustaiset ovat olleet onnistuneita siirtolaisia. Järjestötyön logiikka — pieni budjetti, merkityksellinen työ, suuri vapaaehtoisten panos — pitää oppia, mutta perustaidot kantavat.
Mihin tehtäviin tästä voi siirtyä?
Järjestöjohtoon, toiminnanjohtajaksi pienemmissä yhdistyksissä, kunnan osallisuus- tai hyvinvointityöhön, tai HR-puolelle, jossa vapaaehtoisten johtamistaidot ovat arvostettuja.