Viittomakielen opettaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku
Viittomakielen opettaja opettaa suomalaista viittomakieltä kuuroille, huonokuuloisille ja kuuleville oppilaille kouluissa ja kursseilla. Sivulla vaatimukset.
Viittomakielen opettajan luokassa puhutaan vähän, näytetään paljon. Tunnit rakentuvat visuaalisesti: ilmeet, käsimuodot, paikka tilassa ja liikkeen suunta kantavat merkityksen. Suomalainen viittomakieli on oma kielensä, ei suomen käännös, ja sen rakenteen oppiminen on monelle oppilaalle ensimmäinen kohtaaminen aidosti visuaalisen kielen kanssa.
Lyhyesti
Viittomakielen opettaja opettaa suomalaista viittomakieltä (SVK) tai suomenruotsalaista viittomakieltä eri-ikäisille oppijoille. Työpaikkoja on peruskouluissa (erityisesti viittomakielisillä luokilla), lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, kansalaisopistoissa, Diakonia-ammattikorkeakoulussa, Humakissa ja Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa. Suuri osa opettajista on itse kuuroja tai CODA-taustaisia. Ammatti kuuluu Avoimet.fi:n hakemistossa kategoriaan Koulutus ja kasvatus, ja avoimet paikat näkyvät työnhaun tietopankissa.
Työn arki
Aamu alkaa oppituntien valmistelulla: visuaaliset materiaalit, videoesimerkit ja tehtäväpohjat tarkistetaan luokan tasolle. Tunnilla työ on intensiivistä — oppilaiden katsekontakti on välttämätön, koska kieli ei kulje ilman näkemistä. Opettaja arvioi suorituksia jatkuvasti: käsimuodon tarkkuus, viittomatilan käyttö, ilmeet osana kielioppia.
Kansalaisopiston iltakurssilla opetetaan kuulevaa aikuista, joka haluaa kommunikoida kuuron sukulaisen kanssa. Diakin tai Humakin tulkkikoulutuksessa työ on pidempää ja syvempää: tulkkiopiskelijat tarvitsevat sekä kielen että kulttuurin tuntemusta. Peruskoulun viittomakielisellä luokalla opettaja toimii samaan aikaan kieltenopettajana ja oppilaan oman kielen vahvistajana.
Kenelle työ sopii
Tehtävä sopii hakijalle, jolle viittomakieli on äidinkieli tai kotoinen toinen kieli. Suuri osa opettajista on itse kuuroja, mutta myös kuulevia "CODA"-taustaisia (kuurojen vanhempien lapsia) ja tulkkikoulutuksen kautta tulleita on kentällä. Pedagoginen ote, kärsivällisyys ja kyky muotoilla kieltä eri tasoille ovat keskeisiä — sama sisältö selitetään 7-vuotiaalle, lukiolaiselle ja eläkeläiselle aivan eri tavoin.
Osaaminen, koulutus ja luvat
Peruskoulun ja lukion vakinaisiin tehtäviin tarvitaan opettajan kelpoisuus: aineenopettajan pedagogiset opinnot (60 op) ja maisterin tutkinto, jossa viittomakieli on opetettava aine. Kelpoisuusvaatimukset on määritelty asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Tulkkikoulutuksessa ja kansalaisopistoissa kelpoisuusvaatimukset ovat lievemmät ja oma viittomakielinen tausta painaa enemmän. Jyväskylän yliopisto on Suomen ainoa paikka, jossa voi opiskella viittomakieltä pääaineena maisteritasolla. Humak ja Diak kouluttavat tulkkeja AMK-tasolla.
Työympäristöt
Viittomakieliset luokat ovat keskittyneet suurempiin kaupunkeihin (esim. Helsingin Albertin koulu, Mikael Agricolan koulu, Jyväskylän Haukkarannan koulu, Oulu, Turku, Tampere). Kuurojen Liitto, Kuurojen Palvelusäätiö, kansalaisopistot ja työväenopistot tarjoavat kursseja koko maassa. Etäopetus on lisääntynyt — Teamsissä viittominen vaatii hyvää kameraa ja taustaa, mutta verkkokurssit ovat lähikurssien rinnalla yleisiä. Työ on usein osa-aikaista, ja moni opettaja yhdistää opetustyön tulkkaukseen tai sisältötyöhön (esim. videoesimerkkien tekemiseen).
Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa
Mainitse oma kielitausta selvästi: äidinkieli, ikä jossa kieli on opittu, omat opinnot, tutkinnot ja sertifikaatit. Kerro konkreettisista oppilaista ja kursseista — onko opetus ollut peruskoulussa, aikuiskoulutuksessa vai tulkkikoulutuksessa, kuinka monta opiskelijaa, mihin tasoihin he etenivät. Pedagogisten opintojen tila ja niiden kohdistus (aikuispedagogiikka vai aineenopettajan opinnot) kannattaa nostaa esiin. Kuvaa, miten olet käyttänyt videomateriaalia, etäopetusta ja erilaisia oppimateriaaleja.
Palkka ja työehdot
Peruskoulussa, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa noudatetaan OVTES:iä (kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus). Palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta sekä mahdollisesta henkilökohtaisesta lisästä, ja siihen vaikuttavat opetustunnit, opettaja-aineiden lisät ja kelpoisuus. Yliopistoissa ja AMK-oppilaitoksissa noudatetaan yliopistojen yleisen TES:n tai Sivistystyönantajien sopimuksia. Kansalaisopistoissa työ on usein tuntiopetusta. Lomarakenne seuraa opetustyötä: pitkä kesäloma ja jaksottuva työvuosi.
Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä
Selaa opetus- ja ohjaustehtäviä Avoimet työpaikat -hausta. Vertaa myös läheisiä rooleja: viittomakielen tulkki, erityisopettaja ja kieltenopettaja. Aineenopettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa Jyväskylän yliopistossa.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitseeko opettajan olla itse kuuro?
Ei, mutta natiivi viittomakielen taito on käytännössä edellytys. Suuri osa opettajista on kuuroja tai CODA-taustaisia.
Onko viittomakielen opetukselle kysyntää?
On. Tulkkien tarve on kasvanut, kuurojen lasten oikeus oman kielen opetukseen on lakisääteinen, ja kuulevien kiinnostus viittomakieleen kansalaisopistoissa pysyy tasaisena.
Voiko opetustyön yhdistää tulkkaukseen?
Voi, ja monet tekevätkin niin. Roolit on kuitenkin pidettävä erillään — opettaja arvioi oppilasta, tulkki välittää viestiä neutraalisti.
Onko etäopetus toimiva tapa opettaa viittomakieltä?
Toimii hyvin, kun kameran kuvanlaatu, valaistus ja yhteydet ovat kunnossa. Aloittelijoille lähikurssi on usein parempi, mutta jatkokurssit pyörivät hyvin verkossa.