Aamupiiri päiväkodissa, alkuopetuksen lukutuokio, lukion psykologian tunti tai aikuisten ammattikoulutus iltavuorossa: kasvatus- ja opetustyö muuttaa muotoaan iän ja toimintaympäristön mukaan. Opettajan kelpoisuusvaatimukset ja TES-pohja eroavat toisistaan paljon, joten työn arki ratkaisee, mihin nimikkeeseen kannattaa tähdätä.

Lyhyesti

Koulutus- ja kasvatusalalla työskennellään pääosin kunnan, valtion tai yksityisen koulutuksen järjestäjän palveluksessa. Opetustehtäviin tarvitaan useimmiten kelpoisuus (pedagogiset opinnot ja soveltuva tutkinto), ja epäpätevän opettajan palkka on selvästi alempi kuin pätevän. Kunta-alalla noudatetaan OVTES-sopimusta (opetus) tai KVTES-sopimusta (varhaiskasvatus, ohjaajat), ja yksityiset koulutuksen järjestäjät noudattavat omia työehtosopimuksiaan. Lukuvuosi rytmittää työtä, ja sijaisille rytmi voi olla katkonainen. Avoimet paikat näkyvät työnhaun tietopankissa.

Koulutus- ja kasvatusalan ydintiedot

Tunnusluku Koulutus- ja kasvatusalalla
Sopimusala OVTES (opetus), KVTES (varhaiskasvatus, ohjaajat), yksityisen opetusalan TES
Vuorotyö Päivätyö (lukuvuosi rytmittää); ilta- ja viikonlopputyötä aikuiskoulutuksessa
Suurimmat työnantajat Kunnat, hyvinvointialueet (ei varhaiskasvatusta), valtio (yliopistot, AMK:t), yks. oppilaitokset
Tyypillinen koulutus AMK (varhaiskasvatuksen opettaja) → yliopisto (luokanopettaja, aineenopettaja, erityisopettaja)
Korttivaatimukset Opetusalan kelpoisuus (asetus 986/1998), rikostaustaote, ensiapu (EA1) usein toivottu
Sijainti Koko Suomi, kuntakohtaiset päiväkodit ja koulut; opettajakelpoisuuden työpainekartta vaihtelee

Keskeiset ammatit koulutus- ja kasvatusalalla

Mistä erottaa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen?

Varhaiskasvatus (lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja) painottaa leikkiä, toiminnallista oppimista ja huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Perusopetuksessa (alaluokat, aineenopettaja) painottuvat opetussuunnitelman toteuttaminen, oppituntien rytmittäminen, arviointi ja vanhempainkeskustelut. Ammatillinen opettaja vetää työsalipainotteista opetusta ja tekee yhteistyötä työelämän kanssa: työssäoppimisjaksot, näytöt ja yritysvierailut. Aikuiskoulutuksen opettaja vetää usein kursseja iltaisin ja viikonloppuisin – työ vaatii kykyä työskennellä eri-ikäisten oppijoiden kanssa.

Vertaa näitä, kun valitset suuntaa

  • ikäryhmä: alle kouluikäiset, perusopetus, lukio, ammatillinen, aikuiset
  • tutkintotaso ja kelpoisuus: KM (LO/AO), KK (LTO), pedagogiset opinnot
  • työnantaja: kunta, valtio, yksityinen säätiö, yritys
  • aineen tai erikoisalan painotus: yleisopetus, taiteen perusopetus, erityispedagogiikka, liikennealan opetus
  • pysyvä tehtävä vs. sijaisuus vs. tuntiopetus

Paikallinen näkökulma

Opettajan ja varhaiskasvattajan paikkoja löytyy kaikkialta Suomesta, mutta isoissa kaupungeissa kilpailu pätevistä paikoista on tiukempaa. Pienemmissä kunnissa pula pätevistä erityisopettajista ja varhaiskasvatuksen opettajista on monessa paikassa avoin – sijaisuus voi siellä avata pidempiäkin pestejä.

Mihin kannattaa siirtyä seuraavaksi?

Avaa kaksi tai kolme ammattisivua, joissa kohderyhmä ja työajan rytmi sopivat omaan tilanteeseesi, ja vertaa kelpoisuusvaatimuksia. Jos olet alanvaihtaja, opas työhakemuksen kirjoittamiseen auttaa kirjoittamaan vakuuttavan hakemuksen vaikka vailla pedagogisia opintoja. Opas työhaastatteluun on hyödyllinen, sillä koulutuspuolella haastattelussa kysytään usein konkreettisia tilannekysymyksiä.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on kelpoisuusvaatimus opettajan tehtävässä?

Lainsäädäntö (asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 986/1998) määrittelee kelpoisuudet. Luokanopettajalla pitää olla KM (kasvatustieteen maisteri), aineenopettajalla maisterin tutkinto opetettavasta aineesta + pedagogiset opinnot. Lastentarhanopettajalla riittää KK (kasvatustieteen kandidaatti, varhaiskasvatus) tai sosionomi (varhaiskasvatuksen opinnot). Tarkista oma kelpoisuutesi opetushallituksen tunnustamispäätöksellä, jos olet opiskellut ulkomailla.

Voiko sijaisena työskennellä ilman tutkintoa?

Voi. Lyhyissä sijaisuuksissa kunta voi palkata epäpätevän opettajan, jos pätevää ei ole saatavilla. Palkka on tällöin alempi kuin pätevän opettajan, ja sijaisuus on määräaikainen lukukausittain. Sijaisuus on usein paras polku alalle, jos opiskelet vielä pedagogisia opintoja tai harkitset alanvaihtoa.

Miten OVTES eroaa KVTES:sta käytännössä?

OVTES (opetusalan TES) säätelee opettajien työaikaa opetusvelvollisuuden eli tuntimäärän kautta, mikä on erilaista kuin tuntipohjainen toimintamalli muissa palkkatehtävissä. Vuosityöaika ei ole sama kuin muiden, vaan tunteja kerätään lukuvuoden aikana. KVTES (kunnallinen yleinen TES) noudattaa toimintotuntimallia ja koskee varhaiskasvatuksen ohjaajia, koulunkäynninohjaajia ja muita kasvatusalan tukitehtäviä.

Miten työnhaku toimii kunnissa?

Useimmat kunnat ja kaupungit avaavat opettajatehtävät huhti-toukokuussa seuraavaksi lukuvuodeksi (1.8. alkaen). Hakuilmoitukset löytyvät Kuntarekry-järjestelmästä ja kunnan omilta sivuilta. Sijaisuuksia tulee jatkuvasti pitkin vuotta. Yksityisillä koulutusjärjestäjillä rekrytointi on jatkuvampaa.

Onko liikenneopettaja, ratsastuksenopettaja tai uimaopettaja "oikea" opettaja?

He ovat oman erikoisalansa ammattilaisia ja saattavat työskennellä yrittäjinä tai yritysten palveluksessa. Liikenneopettajalla pitää olla liikenneopettajan ammattitutkinto ja Traficomin opettajalupa. Lajinopettajilta edellytetään riittävää lajituntemusta ja usein lajiliiton sertifioimaa koulutusta. Heidän palkkakehityksensä eroaa kunta-alan opettajien palkkakehityksestä, eikä OVTES koske heitä.

Katso myös