Erityislastentarhanopettaja - ammatti ja työ

Erityislastentarhanopettaja tukee varhaiskasvatuksessa lapsia, joilla on oppimisen, kielen, käyttäytymisen tai kehityksen tuen tarpeita. Päivän ytimessä ovat pienryhmät ja yksilöllinen ohjaus. Lisäksi teet yhteistyötä ryhmän kasvattajien, perheiden ja terapeuttien kanssa. Työhön kuuluu tukisuunnitelmien laatimista, dokumentointia ja muiden kasvattajien konsultointia. Pätevistä varhaiskasvatuksen erityisopettajista on monilla alueilla pulaa.

Lyhyesti

Erityislastentarhanopettaja työskentelee päiväkodeissa ja varhaiskasvatusyksiköissä, joissa lapset tarvitsevat tehostettua tai erityistä tukea. Tehtäviin kuuluu pedagogisten asiakirjojen laatiminen, yksilöllinen ohjaus, konsultointi ja moniammatillinen yhteistyö oppilashuollon, terapeuttien ja huoltajien kanssa. Pätevyys edellyttää yleensä erityispedagogiikan opintoja kasvatustieteen maisterin tutkinnon yhteydessä. Työ tehdään pääosin päivätyönä, ja palkkaus määräytyy kunnallisella sektorilla OVTES:n mukaan.

Työn arki

Tavallinen päivä rakentuu pienryhmätuokioiden, yksilöohjauksen ja tiimipalaverien ympärille. Erityislastentarhanopettaja havainnoi lapsia ryhmässä, suunnittelee tukitoimia yhdessä lastentarhanopettajien kanssa ja kirjaa havainnot pedagogisiin asiakirjoihin. Osa työajasta kuluu vanhempien tapaamisiin, monialaisiin neuvotteluihin ja terapeuttien tai neuvolan kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Käytännössä työ vaihtelee sen mukaan, onko erityislastentarhanopettaja kiinteästi yhden ryhmän osa vai kiertääkö hän useassa yksikössä konsultoivana. Konsultoiva rooli painottaa enemmän kollegojen ohjausta ja arvioiden laatimista, ryhmämuotoinen rooli taas suoraa työtä lasten kanssa.

aamut alkavat usein ryhmässä havainnoiden ja arjen tilanteissa tukea antaen
iltapäivät kuluvat dokumentointiin, palavereihin ja seuraavan päivän valmisteluun
viikkoon mahtuu yleensä yksi tai kaksi monialaista tukipalaveria

Kenelle työ sopii

Työ sopii kasvatusalan ammattilaiselle, joka haluaa työskennellä lasten kanssa, joilla on tuen tarpeita, ja joka jaksaa pitää useaa tukisuunnitelmaa rinnakkain hallussa. Tehtävässä korostuvat pitkäjänteisyys, kyky havainnoida tarkasti ja taito sanoittaa pedagogisia ratkaisuja sekä kollegoille että huoltajille. Vaihtelevat tilanteet ja yhteistyö monen ammattikunnan kanssa edellyttävät joustavuutta.

Koulutus ja luvat

Erityislastentarhanopettajalta edellytetään yleensä kasvatustieteen maisterin tutkintoa, johon sisältyy varhaiserityisopettajan opinnot, tai erikseen suoritetut erityispedagogiikan opinnot lastentarhanopettajan tutkinnon päälle. Kelpoisuusehdot määrittelee varhaiskasvatuslaki ja sen asetukset. Useat työnantajat arvostavat lisäksi täydennyskoulutusta esimerkiksi kuvakommunikaatiosta, neuropsykiatrisesta valmennuksesta tai vuorovaikutusmenetelmistä. Tehtävässä tarvitaan rikosrekisteriote.

Työympäristöt

Suurin osa erityislastentarhanopettajista työskentelee kuntien tai yksityisten päiväkotien palveluksessa. Osa toimii kiertävänä konsultoivana erityislastentarhanopettajana (kelto/velto), jolloin työpäivä jakautuu eri yksiköiden välille. Kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Turussa, tarvetta on erityisesti monikulttuurisissa ja kaksikielisissä ympäristöissä. Pienemmillä paikkakunnilla yksi erityislastentarhanopettaja saattaa vastata laajemmasta alueesta. Varhaiskasvatuslaki tiukentaa henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia vuoden 2030 alusta, mikä kasvattaa päteville opettajille tarjolla olevaa työtä.

Hakemus

Kuvaa hakemuksessa konkreettisesti, millaisten tuen tarpeiden parissa olet työskennellyt: kielen kehityksen tuki, tunnetaitojen ohjaus, autismikirjon tuki tai aistisäätelyn tuki ovat hyviä esimerkkejä. Mainitse käyttämäsi menetelmät (esim. kuvatuki, tukiviittomat, struktuurit) ja kerro, miten olet tehnyt yhteistyötä huoltajien, terapeuttien ja oppilashuollon kanssa. Pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja monialaisten palaverien vetäminen kannattaa nostaa esiin.

Palkka ja työehdot

Kunnallisella puolella palkka määräytyy OVTES:n mukaan ja siihen vaikuttavat tehtäväkohtaiset sekä henkilökohtaiset lisät. Yksityisellä sektorilla noudatetaan yleensä yksityisen opetusalan tai sosiaalialan työehtosopimusta. Työ on pääsääntöisesti päivätyötä, ja siihen kuuluu suunnitteluun varattujen tuntien lisäksi velvoite osallistua moniammatilliseen yhteistyöhön. Tarkka palkka kannattaa varmistaa ilmoituksesta tai työnantajalta hakuvaiheessa.

Mitä seuraavaksi

Jos pohdit, sopiiko juuri varhaiskasvatuksen erityisopetus sinulle paremmin kuin perusopetuksen erityisopetus, vertaa avointa tehtäväkuvaa esimerkiksi erityisopettajan tai varhaiskasvatuksen opettajan rooleihin. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa tehtäviä avautuu säännöllisesti, joten kannattaa seurata sekä kuntien rekrytointisivuja että yksityisten varhaiskasvatusketjujen hakuja.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä erottaa erityislastentarhanopettajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan?

Käytännössä nimikkeet tarkoittavat samaa tehtävää: nykyinen lainsäädäntö käyttää nimitystä varhaiskasvatuksen erityisopettaja, kun taas erityislastentarhanopettaja on aiemmin yleisemmin käytetty nimike. Sisällöllisesti tehtävät vastaavat toisiaan.

Mitä eroa on kiertävällä ja ryhmäkohtaisella erityislastentarhanopettajalla?

Kiertävä (kelto/velto) toimii useammassa yksikössä konsultoivana asiantuntijana ja tukee henkilöstöä. Ryhmäkohtainen tai integraatioryhmässä työskentelevä erityislastentarhanopettaja työskentelee kiinteästi yhden lapsiryhmän kanssa.

Tarvitaanko maisterin tutkinto, jos minulla on lastentarhanopettajan tutkinto?

Yleensä kyllä, ellei sinulla ole erityispedagogiikan riittäviä opintoja jo aiemmin. Useat yliopistot tarjoavat varhaiserityisopettajan pätevöitymisreittejä työn ohessa.

Miten työ jakautuu lasten ja aikuisten kanssa?

Suuri osa työajasta on suoraa toimintaa lasten kanssa, mutta merkittävä osa kuluu kollegojen konsultointiin, huoltajatapaamisiin ja monialaiseen yhteistyöhön. Konsultoivassa roolissa aikuisten ohjauksen osuus kasvaa.

Onko alalla työvoimapulaa?

Pätevistä varhaiskasvatuksen erityisopettajista on monilla alueilla kysyntää, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Pienemmillä paikkakunnilla rekrytointitarve voi olla harvempaa.