Autoelektroniikka-asentaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku

Autoelektroniikka-asentaja keskittyy ajoneuvojen elektroniikkaan, ohjainlaitteisiin, antureihin, tietoliikenneverkkoihin ja vaativaan diagnostiikkaan. Lue työn arjesta, koulutuksesta, sähköajoneuvojen turvallisuudesta ja työehdoista.

Autoelektroniikka-asentaja keskittyy ajoneuvon elektronisten järjestelmien vianhakuun ja korjaamiseen. Käytännössä tehtävä voi olla hyvin lähellä autosähköasentajan tai diagnoosimekaanikon työtä. Nimike ei yksin kerro vastuun rajaa, joten työpaikkailmoituksen tehtäväkuva on tärkeämpi kuin nimike.

Lyhyesti

  • Työn ydin on mitata ja todentaa, missä vika todella on.
  • Diagnostiikkalaitteen vikakoodi on havainto järjestelmästä, ei automaattinen vaihtokehotus tietylle osalle.
  • Tavallinen koulutusreitti on ajoneuvoalan perustutkinto ja työssä syvennettävä diagnostiikkaosaaminen. Myös soveltuva elektroniikka- tai automaatiotausta voi olla hyödyllinen, jos ajoneuvokohtainen osaaminen hankitaan erikseen.
  • Sähköajoneuvon voimajärjestelmän työssä sovelletaan sähköturvallisuuslain 56 §:n ajoneuvoa koskevaa erityissääntöä.
  • S1–S3-sähköpätevyydet eivät ole autoelektroniikka-asentajan yleisiä pakollisia henkilökohtaisia kortteja.

Mitä työssä tehdään?

Työ voi sisältää esimerkiksi:

  • vikakoodien ja ajoneuvon mittausarvojen analysointia
  • kytkentäkaavioiden lukemista
  • jännite-, vastus- ja virta-arvojen mittaamista
  • anturi- ja toimilaitesignaalien tutkimista oskilloskoopilla
  • johdotusten, liittimien ja maadoitusten vikojen paikantamista
  • ajoneuvon tietoliikenneverkkojen vianhakua
  • ohjainlaitteiden vaihtoon, ohjelmistoon tai kalibrointiin liittyviä valmistajan ohjeiden mukaisia työvaiheita
  • kameroiden, tutkien, telematiikan ja muiden sähköisten lisälaitteiden asennusta tehtävän mukaan
  • sähkö- ja hybridiajoneuvojen sähköjärjestelmien tutkimista oman koulutuksen ja perehdytyksen rajoissa.

Vaativassa viassa tärkein työväline on usein menetelmä. Ensin pitää määrittää oire, sen jälkeen kerätä mittaustieto ja vasta sitten päättää korjauksesta.

Väylä- ja ohjainlaitevikojen logiikka

Nykyaikaisessa ajoneuvossa monet ohjainlaitteet jakavat tietoa keskenään. Yksi johdotus-, virransyöttö- tai maadoitusvika voi siksi näkyä usean järjestelmän häiriönä.

Hyvä vianhaku ei aloita kalleimman ohjainlaitteen vaihtamisesta. Se tarkistaa esimerkiksi:

  1. käyttöjännitteen ja maadoituksen
  2. johdotuksen ja liittimien kunnon
  3. signaalin todellisen käyttäytymisen
  4. valmistajan vikapuun tai muun teknisen ohjeen
  5. vasta tämän jälkeen komponentin vaihtotarpeen.

Tämä säästää aikaa, osia ja asiakkaan rahaa.

Sähkö- ja hybridiajoneuvojen turvallisuus

Sähköturvallisuuslain 56 § sisältää tieliikennekäyttöön soveltuvan sähköajoneuvon voimajärjestelmän sähkötöitä koskevan erityissäännön. Työn tekijän on oltava riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin.

Lain rakenne on tärkeä ymmärtää oikein. Ajoneuvon suurjännitejärjestelmä ei tee jokaisesta autoelektroniikka-asentajasta S1-, S2- tai S3-pätevyyttä tarvitsevaa sähköurakoitsijaa. Toisaalta työ ei myöskään ole turvallista pelkän yleisen autokorjaamokokemuksen perusteella. Ajoneuvo- ja järjestelmäkohtainen osaaminen tarvitaan.

Koulutus

Ajoneuvoalan perustutkinto on tavallinen reitti. Opetushallituksen nykyisessä tutkintorakenteessa diagnostiikka ja sähköajoneuvojen turvallisuusosaaminen ovat vahvistuneet osana ajoneuvotekniikan koulutusta.

Toinen mahdollinen tausta on elektroniikka-, sähkö- tai automaatiotekniikka, mutta silloin ajoneuvotekniikan erityispiirteet pitää oppia erikseen. Esimerkiksi autoteollisuuden diagnostiikka, valmistajan työohjeet ja ajoneuvojen turvallisuusjärjestelmät eivät ole automaattisesti tuttuja muun elektroniikkatyön perusteella.

Ilmastointilaitteiden työt

Elektroniikkavika ja kylmäainetyö ovat eri asia. Jos työ ulottuu ilmastointilaitteen kylmäainepiiriin, pitää tarkistaa Tukesin ajoneuvoilmastoinnin henkilöpätevyydet ja oman pätevyysluokan toimintaoikeus.

Vuoden 2026 järjestelmässä on useita M1–M4-luokkia työn ja kylmäaineen mukaan. Siksi hakemuksessa kannattaa kertoa tarkka pätevyysluokka eikä käyttää yleistä sanaa "kylmäainepätevyys".

Työympäristö

Autoelektroniikka-asentaja voi työskennellä:

  • merkkikorjaamossa
  • monimerkkikorjaamossa
  • diagnostiikkaan tai ajoneuvoelektroniikkaan erikoistuneessa yrityksessä
  • hyötyajoneuvojen huollossa
  • kalustoa ylläpitävän yrityksen omassa korjaamossa
  • lisävarusteita ja telematiikkaa asentavassa yrityksessä.

Työ voi olla lähes kokonaan vaativaa vianhakua tai se voi yhdistyä tavallisiin ajoneuvoasentajan tehtäviin.

Ajokortti

B-ajokorttia ei pidä kuvata autoelektroniikka-asentajan yleiseksi lakisääteiseksi ammattivaatimukseksi. Jos työssä siirretään tai koeajetaan ajoneuvoa, kuljettajalla pitää kuitenkin olla siihen oikea ajo-oikeus. Siksi ajokortti on monessa korjaamossa käytännössä tärkeä rekrytointiehto.

Raskaan kaluston tehtävässä tarvittava ajokorttiluokka riippuu siitä, mitä ajoneuvoja työntekijä todella ajaa.

Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?

Hyvä hakemus kertoo vianhaun tason konkreettisesti. Esimerkiksi:

  • "Mittaa virransyötöt ja maadoitukset ennen ohjainlaitteen vaihtopäätöstä."
  • "Olen käyttänyt oskilloskooppia anturi- ja väyläsignaalien tutkimiseen."
  • "Olen selvittänyt satunnaisia CAN-väylän häiriöitä kytkentäkaavion ja mittausten avulla."
  • "Olen perehdytetty [ajoneuvomalli/järjestelmä] suurjännitejärjestelmän turvallisiin työmenetelmiin."

Mainitse ohjelmistot ja diagnostiikkalaitteet, mutta kerro myös, mitä osaat niiden avulla tehdä. Pelkkä tuotteen nimi ei osoita vianhakutaitoa.

Palkka

Tilastokeskuksen vuoden 2024 palkkarakennetilaston vertailuryhmässä 7421 Elektroniikka- ja automaatiolaitteiden asentajat ja korjaajat kokonaisansion P10 oli 2 538 €/kk, mediaani 3 449 €/kk ja P90 4 987 €/kk.

Tämä on laaja ryhmä eikä autoelektroniikka-asentajan nimikekohtainen palkkajakauma. Työpaikan todellinen palkka riippuu tehtävästä, työnantajasta, osaamisesta, työajoista ja sovellettavasta työehtosopimuksesta.

Työehtosopimus

Tavallisessa auto- ja konekorjaamotoiminnassa keskeinen yleissitova sopimus on Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimus 2023–2027.

Autoliikenneyrityksen omassa huoltokorjaamossa voi soveltua erillinen Huoltokorjaamoiden TES. Siksi aikaisempi yleinen väite "autoelektroniikka-asentajalla on Huoltokorjaamoiden TES" on liian laaja. Työnantajan toiminta ja sopimuksen soveltamisala ratkaisevat.

Työn hyvät ja vaikeat puolet

Hyviä puolia voivat olla vaativa ongelmanratkaisu, mahdollisuus erikoistua ja se, että osaaminen kehittyy ajoneuvojen teknologian mukana.

Vaikeita puolia ovat satunnaiset viat, puutteellinen lähtötieto, eri valmistajien järjestelmien erilaisuus ja turvallisuusvastuu. Vianhaku voi kestää kauan, vaikka itse korjaus olisi lopulta pieni.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä eroa on autosähköasentajalla ja autoelektroniikka-asentajalla?

Nimikkeet menevät käytännössä osittain päällekkäin. Autoelektroniikka-asentaja-nimikkeellä korostetaan usein elektroniikkaa, ohjainlaitteita ja vaativaa diagnostiikkaa. Todellinen tehtäväkuva pitää tarkistaa työpaikkailmoituksesta.

Tarvitaanko sähköautojen kanssa S3-pätevyys?

Ei yleisenä ammattivaatimuksena. Sähköturvallisuuslain 56 § sisältää sähköajoneuvon voimajärjestelmän sähkötöitä koskevan erityissäännön, jonka ydin on riittävä ajoneuvomalli- ja vaarakohtainen perehtyminen tai perehdytys.

Onko oskilloskooppi pakollinen työväline?

Ei jokaisessa tehtävässä, mutta se on hyödyllinen vaativassa signaalien, anturien ja tietoliikenteen vianhaussa. Työpaikan laitteisto ja tehtävä ratkaisevat, kuinka usein sitä käytetään.

Voiko alalle tulla elektroniikka-asentajan koulutuksella?

Mahdollisesti, jos työnantaja katsoo taustan tehtävään soveltuvaksi ja ajoneuvokohtainen osaaminen hankitaan riittävästi. Ajoneuvoalan perustutkinto on suorempi reitti korjaamotyöhön.

Mikä TES soveltuu?

Tavallisessa auto- ja konekorjaamossa Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan TES on keskeinen. Muussa organisaatiossa sovellettava sopimus voi olla toinen. Tarkista työnantaja ja sopimuksen soveltamisala.

Katso myös

Lähteet ja tarkistus

Keskeiset lähteet ja niiden tarkistuspäivät. Julkiset linkit vievät mahdollisimman tarkalle lähdesivulle.

  1. Ajokortit ja ajokorttiluokat – Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
    Tukee tietoja: luvat ja pätevyydet, sääntely ja lakisääteiset vaatimukset. Tarkistettu 9.8.2026.
  2. Ajoneuvojen ilmastointilaitteiden henkilöpätevyydet M1–M4 – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
    Tukee tietoja: pätevyysvaatimukset, sääntely ja lakisääteiset vaatimukset. Tarkistettu 9.8.2026.
  3. Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta – työehtosopimus 2023–2027 – Teollisuusliitto
    Tukee tietoja: työehtosopimus, palkka. Tarkistettu 9.8.2026.
  4. Huoltokorjaamoiden työehtosopimus – Finlex
    Tukee tietoja: työehtosopimus. Tarkistettu 9.8.2026.
  5. Palkkarakennetilasto, taulukko 15au – Tilastokeskus / StatFin
    Tukee tietoja: palkka. Tarkistettu 9.8.2026.
  6. Palkkarakennetilaston dokumentaatio – Tilastokeskus
    Tukee tietoja: palkkatiedot ja niiden määritelmät, ammattiryhmän kohdistus. Tarkistettu 9.8.2026.
  7. Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, erityisesti 56 § – Finlex
    Tukee tietoja: sääntely ja lakisääteiset vaatimukset, pätevyysvaatimukset. Tarkistettu 9.8.2026.
  8. Vihreä siirtymä näkyy ajoneuvoalalla – ajoneuvoalan perustutkinnon rakenne – Opetushallitus
    Tukee tietoja: koulutus, työnkuva ja tehtävät. Tarkistettu 9.8.2026.