Autosähköasentaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku
Autosähköasentaja etsii ja korjaa ajoneuvojen sähkö- ja elektroniikkavikoja. Lue diagnostiikasta, sähkö- ja hybridiajoneuvojen turvallisuusvaatimuksista, koulutuksesta, ilmastointilaitteiden pätevyyksistä ja työehdoista.
Autosähköasentaja keskittyy ajoneuvon sähköisiin ja elektronisiin järjestelmiin. Työ on yhä useammin vian syyn selvittämistä mittaamalla, ei vain rikkoutuneen osan vaihtamista.
Oire voi olla esimerkiksi satunnainen varoitusvalo, purkautuva akku, käynnistymättömyys, väyläliikenteen häiriö tai lisälaitteen aiheuttama sähkövika. Diagnostiikkalaite antaa lähtötiedon, mutta vikakoodi ei tavallisesti yksin kerro, mikä osa pitää vaihtaa.
Lyhyesti
- Työssä korostuvat sähkömittaukset, kytkentäkaaviot, diagnostiikka ja järjestelmällinen vianhaku.
- Tavallinen koulutuspohja on ajoneuvoalan perustutkinto ja sen jälkeen työssä syvennettävä sähkö- ja diagnostiikkaosaaminen.
- Sähkö- ja hybridiajoneuvojen voimajärjestelmään ei liity yhtä yleistä lakisääteistä "sähköautokorttia". Sähköturvallisuuslain 56 § edellyttää riittävää perehtymistä tai perehdytystä juuri kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin.
- Ajoneuvon ilmastointilaitteen kylmäainepiiriin tehtävissä töissä voi olla erillinen Tukesin henkilöpätevyysvaatimus.
- B-ajokortti on monessa korjaamossa käytännöllinen tai työnantajan vaatima, jos ajoneuvoja siirretään tai koeajetaan. Se ei ole ammattinimikkeen yleinen lakisääteinen kelpoisuus.
Mitä työssä tehdään?
Työ voi sisältää esimerkiksi:
- akun, latauksen ja käynnistyksen tutkimista
- johtimien, liittimien, sulakkeiden ja maadoitusten mittaamista
- anturien ja toimilaitteiden signaalien tutkimista
- ajoneuvon tietoliikenneverkkojen vianhakua
- ohjainlaitteiden diagnostiikkaa ja valmistajan ohjeiden mukaisia ohjelmointitoimia
- lisävalojen, lämmittimien, kameroiden ja muiden lisälaitteiden asennusta
- sähkö- ja hybridiajoneuvojen huolto- tai korjaustehtäviä oman koulutuksen ja perehdytyksen rajoissa
- korjauksen dokumentointia ja tarvittaessa koeajoa oikealla ajo-oikeudella.
Vianhaussa on olennaista erottaa oire ja juurisyy. Esimerkiksi alhainen käyttöjännite voi synnyttää useita vikakoodeja eri ohjainlaitteisiin. Silloin kaikkien koodien perusteella ei vaihdeta osia, vaan selvitetään yhteinen syy.
Sähkö- ja hybridiajoneuvot
Sähköturvallisuuslain 56 § on autosähkötyön kannalta keskeinen. Tieliikennekäyttöön soveltuvan sähköajoneuvon voimajärjestelmän sähkötöissä yleisistä sähkötyön pätevyysvaatimuksista on erityinen poikkeus, kun työn tekijä on riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin.
Tämä tarkoittaa kahta asiaa:
- sähköajoneuvon korjaajalta ei pidä yleisesti vaatia S1-, S2- tai S3-sähköpätevyyttä vain siksi, että ajoneuvossa on korkeajännitejärjestelmä
- korkeajännitejärjestelmään ei saa ryhtyä ilman riittävää järjestelmä- ja vaarakohtaista osaamista.
Työnantajan pitää lisäksi huolehtia turvallisista työmenetelmistä, työvälineistä, perehdytyksestä ja siitä, että tehtävä vastaa työntekijän osaamista.
Ilmastointilaite on eri pätevyysalue
Jos autosähköasentaja avaa tai huoltaa ajoneuvon kylmäainepiiriä, tehtävään voi soveltua Tukesin ajoneuvoilmastoinnin henkilöpätevyysjärjestelmä. Vuonna 2026 toimintaoikeudet on jaettu muun muassa M1 A-, M2 A-, M3 A- ja M4 A -luokkiin työn ja kylmäaineen mukaan.
Siksi hakemuksessa kannattaa kirjoittaa täsmällinen voimassa oleva pätevyysluokka. Epämääräinen ilmaus "kylmäainekortti" ei kerro, mitä töitä henkilö saa tehdä.
Koulutus
Nykyinen ammatillinen koulutus on ajoneuvoalan perustutkinto. Opetushallituksen tutkintorakenteessa sähköajoneuvojen turvallisuutta ja diagnostiikkaa on vahvistettu osana ajoneuvoalan osaamista.
Työnantajan tai ajoneuvovalmistajan koulutus täydentää tutkintoa. Ajoneuvojen sähköarkkitehtuurit, mittausmenetelmät ja ohjelmistot poikkeavat toisistaan, joten yhden merkin tai järjestelmän tuntemus ei automaattisesti tarkoita täydellistä osaamista kaikista ajoneuvoista.
Työympäristö
Työpaikka voi olla merkkikorjaamo, monimerkkikorjaamo, hyötyajoneuvojen korjaamo, ajoneuvoelektroniikkaan erikoistunut yritys tai kalustoa ylläpitävän yrityksen oma korjaamo.
Työn sisältö muuttuu ympäristön mukaan. Merkkikorjaamossa korostuvat valmistajan työohjeet ja omat diagnostiikkajärjestelmät. Monimerkkikorjaamossa tarvitaan kykyä etsiä luotettava tekninen tieto useista järjestelmistä. Raskaan kaluston tehtävissä ajoneuvojen sähkö- ja ohjausjärjestelmät sekä koeajon ajo-oikeudet ovat erilaisia kuin henkilöautoissa.
Mitä työnantaja voi vaatia?
Työpaikkailmoituksessa voidaan edellyttää esimerkiksi:
- ajoneuvoalan tutkintoa tai vastaavaa osoitettua osaamista
- kokemusta sähköisestä vianhausta
- tietyn valmistajan koulutusta
- sähkö- ja hybridiajoneuvojen turvallisuusosaamista
- oikeaa ajokorttiluokkaa, jos tehtävään kuuluu ajoa
- ajoneuvoilmastoinnin pätevyyttä, jos tehtävään kuuluu kylmäainepiirin töitä.
Nämä pitää erottaa koko ammattia koskevista lakisääteisistä ehdoista. Yhden korjaamon vaatimus ei ole automaattisesti kaikkien autosähköasentajien yleinen pätevyysvaatimus.
Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?
Kerro konkreettisesti:
- millaisia sähkövikoja olet selvittänyt
- mitä mittalaitteita osaat käyttää
- mitä diagnostiikkajärjestelmiä tunnet
- oletko mitannut väylä- tai anturisignaaleja oskilloskoopilla
- millaisiin sähkö- ja hybridiajoneuvoihin sinut on perehdytetty
- mitä lisälaitteita olet asentanut
- mikä ajoneuvoilmastoinnin pätevyys sinulla mahdollisesti on
- mitä ajoneuvoluokkia saat koeajaa.
Esimerkki ratkaistusta viasta kertoo enemmän kuin pitkä lista ohjelmistojen nimiä.
Palkka
Tilastokeskuksen vuoden 2024 palkkarakennetilaston laajassa vertailuryhmässä 7412 Muut sähköasentajat kokonaisansion P10 oli 2 618 €/kk, mediaani 3 662 €/kk ja P90 5 335 €/kk.
Ryhmään kuuluu paljon muutakin sähköasennusta. Luku ei ole autosähköasentajan oma palkkajakauma. Siksi sitä kannattaa käyttää vain suuntaa antavana vertailuna.
Työehtosopimus
Tavallisessa auto- ja konekorjaamotoiminnassa keskeinen yleissitova sopimus on Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimus, jonka nykyinen sopimuskausi on 1.12.2023–31.1.2027.
Kuljetusyrityksen omassa huoltokorjaamossa voi soveltua erillinen Huoltokorjaamoiden työehtosopimus. Siksi TES pitää tarkistaa työnantajan toimialan ja sopimuksen soveltamisalan perusteella eikä pelkän autosähköasentaja-nimikkeen perusteella.
Työn hyvät ja vaikeat puolet
Hyviä puolia voivat olla tekninen ongelmanratkaisu, nopeasti kehittyvä ajoneuvotekniikka ja mahdollisuus erikoistua vaativaan diagnostiikkaan.
Vaikeita puolia ovat vaikeasti toistuvat viat, teknisen tiedon jatkuva muuttuminen, hankalat työasennot ja turvallisuusvastuu sähkö- ja hybridiajoneuvojen parissa. Kiire ei saa johtaa siihen, että mittaus tai turvallinen jännitteettömäksi tekeminen ohitetaan.
Usein kysytyt kysymykset
Tarvitaanko sähköauton korjaamiseen S3-sähköpätevyys?
Ei yleisenä sääntönä. Sähköturvallisuuslain 56 § sisältää sähköajoneuvon voimajärjestelmän sähkötöitä koskevan erityissäännön. Työn tekijän pitää olla riittävästi perehtynyt tai perehdytetty kyseisen ajoneuvomallin sähköjärjestelmään ja sähkön vaaroihin.
Onko sähkötyöturvallisuuskortti lain määräämä yleislupa?
Ei tällaisena ammattinimikekohtaisena yleislupana. Työntekijän pitää tuntea sähköiset vaarat ja turvalliset työmenetelmät, ja työnantaja voi edellyttää tiettyä koulutusta tai todistusta osaamisen varmistamiseksi. Tehtäväkohtainen perehdytys tarvitaan joka tapauksessa.
Onko B-ajokortti pakollinen?
Ei ammattinimikkeen perusteella. Jos työtehtävässä siirretään tai koeajetaan henkilöautoa, kuljettajalla pitää olla siihen sopiva ajo-oikeus. Siksi B-ajokortti on korjaamoissa hyvin tavallinen käytännön vaatimus.
Mikä TES autosähköasentajalla on?
Se riippuu työnantajasta. Tavallisessa auto- ja konekorjaamossa Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan TES on keskeinen. Autoliikenneyrityksen omassa huoltokorjaamossa voi soveltua toinen sopimus.
Voiko alalle tulla oppisopimuksella?
Ammatillista tutkintoa voidaan suorittaa myös oppisopimuksella. Työtehtävien pitää kuitenkin aina vastata opiskelijan ja työntekijän todellista osaamista ja turvallista perehdytystä.
Katso myös
- Autoelektroniikka-asentaja
- Ajoneuvoasentaja
- Sähköasentaja
- Teollisuus ja tuotanto
- CV-kirjoittaminen
- Avoimet työpaikat
Lähteet ja tarkistus
Keskeiset lähteet ja niiden tarkistuspäivät. Julkiset linkit vievät mahdollisimman tarkalle lähdesivulle.
- Ajokortit ja ajokorttiluokat – Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
- Ajoneuvojen ilmastointilaitteiden henkilöpätevyydet M1–M4 – Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
- Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan työehtosopimuksen yleissitovuus – Finlex
- Autoalan kauppa ja korjaamotoiminta – työehtosopimus 2023–2027 – Teollisuusliitto
- Huoltokorjaamoiden työehtosopimus – Finlex
- Palkkarakennetilasto, taulukko 15au – Tilastokeskus / StatFin
- Palkkarakennetilaston dokumentaatio – Tilastokeskus
- Sähköturvallisuuslaki 1135/2016, erityisesti 56 § – Finlex
- Vihreä siirtymä näkyy ajoneuvoalalla – ajoneuvoalan perustutkinnon rakenne – Opetushallitus