Kirjastonhoitaja - ammatti, työnkuva ja työnhaku
Kirjastonhoitaja: mitä työ sisältää, kenelle se sopii ja miten osaamista kannattaa kuvata työnhaussa.
Kirjastonhoitajan päivä koostuu asiakaspalvelusta tiskillä, kokoelmien hoitamisesta, tiedonhaun opastamisesta ja yhä useammin myös tapahtumien sekä digitaalisten palveluiden järjestämisestä. Yhdessä kirjastossa työ painottuu lasten lukuintotunteihin, toisessa tutkijoiden tiedonhakuun ja kolmannessa paikallishistorian kokoelmien ylläpitoon.
Lyhyesti
Kirjastonhoitaja työskentelee yleisissä, tieteellisissä tai erikoiskirjastoissa ja vastaa kokoelmista, asiakaspalvelusta, tiedonhausta sekä usein myös tapahtumista ja digitaalisten palveluiden kehittämisestä. Tehtävässä korostuvat asiakkaan kohtaaminen, tarkka kirjaaminen ja kyky liikkua sujuvasti tiedonhaun, opetuksen ja tapahtumatyön välillä. Ilta- ja viikonloppuvuoroja kuuluu monelle kirjastolle.
Millaista työtä kirjastonhoitaja tekee?
Kirjastonhoitaja palvelee asiakkaita tiskillä, neuvoo tiedonhaussa, ohjaa lapsia ja nuoria lukemaan, järjestää tapahtumia ja huolehtii kokoelmien ajantasaisuudesta. Yleisissä kirjastoissa työpäivään mahtuu paljon eri-ikäisiä asiakkaita, yhteistyötä koulujen kanssa ja tietotekniikkaopastusta. Tieteellisissä kirjastoissa ja informaatikon tehtävissä työ painottuu tutkijoiden tiedonhakuun, tieteellisten tietokantojen ylläpitoon ja tiedonhakutaitojen opetukseen.
Digitaalisten palveluiden kehittäminen on monessa kirjastossa kasvava osa työtä: e-aineistojen lainaus, etäpalvelut ja sosiaalinen media tulevat usein perinteisten kokoelmatöiden rinnalle.
- tarkista, palveleeko kirjasto yleisöä, oppilaitosta vai erikoiskäyttäjäkuntaa
- selvitä, sisältyykö työhön ilta- ja viikonloppuvuoroja
- huomioi, kuinka paljon tehtävässä on tapahtumatyötä, opetusta ja digitaalisten palveluiden kehittämistä
- kerro hakemuksessa, millaisten kokoelmien tai järjestelmien parissa olet aiemmin työskennellyt
Kenelle työ sopii?
Työ sopii hakijalle, joka pitää sekä tiedon järjestämisestä että ihmisten kohtaamisesta. Hyödyllisiä piirteitä ovat tarkkuus, kärsivällisyys neuvontatilanteissa, kiinnostus lukemiseen ja kulttuuriin sekä kyky oppia uusia järjestelmiä. Lasten- ja nuortenosastolla korostuvat heittäytyminen ja ryhmänhallinta, tieteellisessä kirjastossa taas paneutuminen tiedonhakuun.
Osaaminen, koulutus ja luvat
Kirjastonhoitajan ja informaatikon tehtävissä edellytetään tyypillisesti korkeakoulututkintoa ja kirjasto- ja informaatioalan opintoja. Osa tehtävistä avautuu myös laajan kokemuksen kautta, mutta kuntien tehtävissä kelpoisuusvaatimukset on usein määritelty tarkasti. Tarkista ilmoituksesta, vaaditaanko erikoistumista lasten- ja nuortenkirjastotyöhön, tieteelliseen tiedonhakuun, pedagogiikkaan tai esimerkiksi tietyn kirjastojärjestelmän osaamista.
Missä työympäristöissä kirjastonhoitaja työskentelee?
Tavallisimpia työpaikkoja ovat kuntien yleiset kirjastot, korkeakoulu- ja erikoiskirjastot, koulujen ja oppilaitosten kirjastot sekä erilaiset tietopalveluyksiköt. Pienessä kunnassa kirjastonhoitaja vastaa usein laajasta kokonaisuudesta yksin tai pienen tiimin kanssa. Suuremmissa pääkirjastoissa työ jakautuu osastoihin, ja vastuualueet voivat keskittyä esimerkiksi musiikkiin, lasten- ja nuortenpalveluihin, paikallishistoriaan tai digitaaliseen kehittämiseen.
Miten osaaminen kannattaa sanoittaa hakemuksessa?
Kerro konkreettisesti, millaisia kokoelmia olet hoitanut, millaisia tapahtumia tai opastuksia olet vetänyt ja miten olet auttanut asiakkaita haastavissa tiedonhakutilanteissa. Mainitse käyttämäsi kirjastojärjestelmät, e-aineistopalvelut ja tilastointi- tai luettelointityökalut. Jos tulet alalle muualta, nosta esiin asiakaspalvelu- ja opetuskokemus sekä kyky käsitellä tarkkaa tietoa.
Palkka ja työehdot
Kuntien kirjastotehtävissä palkka määräytyy yleensä KVTES:n mukaan. Vaativuusryhmä, oma osaamiskokemus ja työehtosopimuksen lisät vaikuttavat lopulliseen ansioon. Yksityisellä puolella sovelletaan toimialan omia työehtosopimuksia. Tarkista ilmoituksesta vaativuusryhmä, vakinaisen ja sijaisuuden ero sekä mahdolliset ilta- ja lauantailisät.
Mitä seuraavaksi kannattaa tehdä?
Vertaa kirjastonhoitajan, informaatikon ja koulukirjaston työn arkea, jos pohdit sopivinta suuntaa. Sijaintia voit rajata kuntasivuilla, ja avoimia tehtäviä etsit työpaikkasivulta.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on ero kirjastonhoitajan ja informaatikon välillä?
Kirjastonhoitaja työskentelee tyypillisesti yleisessä kirjastossa lainauksen, kokoelmien ja asiakaspalvelun parissa. Informaatikko erikoistuu usein tieteelliseen tiedonhakuun ja työskentelee korkeakoulu- tai erikoiskirjastoissa, mutta käytännössä tehtävät voivat lomittua.
Tarvitseeko kirjastonhoitaja korkeakoulututkinnon?
Kuntien vakinaisissa kirjastonhoitajan tehtävissä korkeakoulututkinto ja kirjasto- ja informaatioalan opinnot ovat yleinen kelpoisuusvaatimus. Sijaisuuksissa ja kirjastovirkailijan tehtävissä vaatimukset voivat olla väljemmät, joten kelpoisuus kannattaa lukea aina ilmoituksesta.
Sisältyykö työhön ilta- ja viikonloppuvuoroja?
Useissa yleisissä kirjastoissa palveluaika ulottuu iltoihin ja lauantaihin, joten työvuoroja on myös virka-ajan ulkopuolella. Tieteellisten kirjastojen tehtävät painottuvat usein arkipäiviin.
Mitä kirjastojärjestelmiä kannattaa mainita hakemuksessa?
Mainitse käyttämäsi järjestelmät nimeltä, esimerkiksi Koha, Aurora, Finna tai eri tieteelliset tietokannat. Kerro myös, oletko tehnyt luettelointia, hankintaa tai tilastointia.
Onko alalle vaikea päästä ilman kokemusta?
Kirjastoharjoittelut, sijaisuudet ja kirjastovirkailijan tehtävät ovat tyypillisiä ensimmäisiä askelia. Avoimiin tehtäviin pääset käsiksi työpaikkasivun kautta.